Joensuun seudulle ja koko Pohjois-Karjalaan on vuosikymmenten aikana syntynyt vahvaa Venäjä-osaamista. Yhteistyön vahvuudet liittyvät muun muassa luonnonvarojen kestävään käyttöön ja jatkojalostukseen, teknologia- ja tutkimusyhteistyöhön sekä matkailun kehittämiseen.

Venäjä-osaajia yrityksiin

Koko Pohjois-Karjalassa asuu reilut 3 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa ihmistä. Heistä Joensuussa asuu lähes tuhat. Ei siis ihme, että venäjän kieltä kuuluu puhuttavan kaupungilla päivittäin. Venäjältä seudulle muuttaneet ja täällä mahdollisesti opiskelleet ihmiset ovat monella tapaa valmiina Venäjä-osaajia yritysten Venäjä-liiketoimintojen kehittämiseen.

VERA-keskus

Itä-Suomen yliopiston Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA tukee rajoihin, raja-alueisiin ja Venäjään liittyvää osaamista. VERA-keskus tekee tiivistä yhteistyötä useiden kansainvälisten, valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa ja tukee yhteisiä kehittämis- ja hanketoimintoja.

Kansainvälistyvää kauppaa

Barents-yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia seudun yhteistyön tiivistämiseen Venäjän lisäksi myös Ruotsin ja Norjan kanssa. Yhteistyön tiivistämisen tavoitteena on edistää yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaankauppaa, lisätä matkailuyhteistyötä sekä kehittää liikenteellisiä yhteyksiä.

Neljänneksi suurin vientimaa

Venäläiset ovat matkailijaryhmänä ylivoimaisesti maakunnan suurin. He ostavat vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla pohjoiskarjalaisia tuotteita ja palveluja.

Vuonna 2017 pohjoiskarjalaisten yritysten viennin arvo Venäjälle oli 142,4 miljoonaa euroa. Yli 70 prosenttia viennistä oli metalliteollisuuden tuotteita. Venäjä on maakunnan neljänneksi suurin vientimaa. Vientimaiden kärjessä olivat Ruotsi, Saksa ja Kiina.

Venäjä-osaamisen ja yhteistyön verkostoja: