Karthikeyan Natarajan tuli Joensuuhun Erasmus Mundus -ohjelman kautta kymmenen vuotta sitten. Metsää intohimonaan pitävä intialainen on ollut rakentamassa verkostoja Suomesta maailmalle sekä kouluttamassa virkamiehiä, poliitikkoja, yritysjohtajia, opiskelijoita ja koululaisia. Hän on jatkanut myös tutkimustyötä väitöskirjaansa viimeistellen. Kotiutuminen Joensuuhun on ollut helppoa – kiitos Intian, sanoo mies itse.

Karthikeyan Natarajan työskentelee BioAcademy Finland Oy:n markkinointijohtajana. Vuonna 2015 perustetussa yrityksessä osakkaina ovat Natarajanin lisäksi muun muassa dosentti Liisa Toivonen sekä emeritusprofessori Paavo Pelkonen. Kansainvälisesti toimiva BioAcademy on erikoistunut metsä- ja biotalousalaan. Yritys vie maailmalle metsäalan konsultointia, ammatillista täydennyskoulutusta, akateemisia kesä- ja talvikouluja sekä opintomatkoja ja koululaisten tiede- ja taitoleirejä.

– Suomi on kuuluisa monesta asiasta, kuten onnellisuudesta, turvallisuudesta ja metsäalan huippuosaamisesta. Koulutusosaaminen on vahva vientituote, Natarajan kiteyttää.

Monenlainen Intia

Intia on valtavan kokoinen maa, asukkaita on noin 1,3 miljardia. Liittovaltio muodostuu 29 osavaltiosta, joissa puhutaan satoja eri kieliä. Maan pinta-alasta noin 21 prosenttia on metsää. Hehtaareina se tarkoittaa noin 71 miljoonaa hehtaaria. Luvut ovat siis kovin erilaisia kuin Suomessa. Erilaista on myös metsän omistus, Intiassa metsät ovat valtion.

Karthikeyan Natarajan on kotoisin eteläisestä Intiasta, Tamil Nadun osavaltiosta. Kolmilapsisessa perheessä vanhemmat kannustivat ja tukivat lasten opiskelua. Kun perheen esikoinen vuonna 2009 tuli Joensuuhun, hän nautti nuoren miehen opiskelijaelämästä. Arki opiskelija-asuntolassa oli yhteisöllistä. Ystävyyksiä syntyi helposti suomalaisten, ulkomaalaisten ja myös Joensuussa opiskelleiden intialaisten kanssa.

– Intia on monenlainen, laajasti monikielinen ja -kulttuurinen maa. Intialaiselle erilaisuus on arkea, siksi sopeutuminen uuteen maahan ja kulttuuriin on kovin helppoa, Natajaran sanoo.

Kehittyvä metsätalous

Intialaisia kiinnostaa suomalainen metsäosaaminen. Maassa on viime vuodet panostettu sekä maa- että metsätalouden kehittämiseen. Metsää on istutettu paljon. Pikantti uutinen vuoden 2017 heinäkuulta kertoo, että Madhya Pradeshin osavaltiossa noin 1,5 miljoonaa vapaaehtoista istutti 66 miljoonaa puuta 12 tunnin aikana.

– Intiassa metsiä haluttaisiin hyödyntää nykyistä enemmän ja Suomen tapaan kestävästi. Kiinnostavia asioita on lukuisia – istutus, kestävä metsätalous, korjuuteknologia, metsäenergia, digitalisaation hyödyntäminen, metsän antimet marjoista sieniin.

Ennen uraansa BioAcademyssä Natarajan oli mukana tulevaisuuden kestäviä bioenergiaratkaisuja kartoittaneessa BEST-tutkimusohjelmassa. Yhteistyökumppanina oli muun muassa Fortum, joka aloitti toimintansa Intiassa vuonna 2012.

Sittemmin Natarajan on auttanut synnyinmaataan vahvistamalla intialaista metsäosaamista suomalaisin opein. Hän laskee, että BioAcademy Finland on vuodesta 2015 lähtien kouluttanut jo noin 600 intialaista keskus- ja aluehallinnon virkamiestä, päättäjää, poliitikkoa ja yritysjohtajaa.

Perheelle paras paikka

Karthikeyan Natarajan avioitui kolmisen vuotta sitten. Pariisissa Nissanilla työskennellyt intialainen vaimo Hemapriya Chidambaram muutti Suomeen. Nyt Karthik on suomen kansalainen ja suomen kieli sujuu koko perheeltä hyvin. Parivuotias tytär Lakshana syntyi Joensuussa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä saa perheeltä kehuja.

– Tyttärellämme on myös suomalainen nimi, Saana. Kyllä, tunturin mukaan annettu!

Joensuussa Natarajanista on tullut myös todellinen saunan ystävä, mieheltä sujuu tarvittaessa myös saunapuiden teko ja perinteisen saunan lämmittäminen. Tärkeää koko perheen kotiutumiselle Suomeen ovat kansainvälisen ystäväpiirin lisäksi hyvät suomalaiset ystävät. Heidän kauttaan Natarajan on tutustunut elämään: yrittämiseen, autourheiluun, kalastamiseen, puurakentamiseen. Yhteinen harrastaminen ja perhejuhlat ovat olleet mitä mainioin tapa tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Tyttärellämme on myös suomalainen nimi, Saana

Arvoa mies antaa myös hiljaisuudelle. Vastakohta Intian meluisaan liikenteeseen ja äänitorvien jatkuvaan törinään ei voisi juuri suurempi olla.

– Joensuu on avoin ja positiivinen kaupunki. Täällä ei ole huonoa säätä, se on vain pukeutumiskysymys. Eikä täällä ole liioin kuin yksi turhan pimeä kuukausi, marraskuu.
Intiassa, eri puolilla Eurooppaa ja Suomessa opiskellut ja työskennellyt tuleva tohtori kehuu vuolaasti Itä-Suomen yliopistoa.

– Monet ystäväni ovat opiskelleet täällä ja ponnistaneet sen jälkeen elämässä eteenpäin – Harvardiin, Cambridgeen, merkittäviin kansainvälisiin yrityksiin. Joensuu voi olla ylpeä yliopistostaan.

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä-Ässä