Joskus paras idea voi olla niin ilmeinen ja niin lähellä, ettei sitä hoksaa. Tomi Karjalainen, Veli-Matti Lähteenmäki, Ville Karjalainen ja Elisa Ylimäki käänsivät katseensa hellepäivän sinitaivaalle ja hoksasivat. Nelikko perusti Silvadrones Oy:n, joka pelastaa metsät boorin puutteelta – ruiskudroonilla, ensimmäisenä Suomessa.

Tomi Karjalaista (MMT), Veli-Matti Lähteenmäkeä (MMM), Ville Karjalaista MMM) ja Elisa Ylimäkeä (LuK) yhdistävä tekijä on Itä-Suomen yliopisto. Nelikon yhteen summattu osaamispääoma on huippukovaa tasoa – metsästrategiaa, ilmastonmuutosta, metsien monikäyttömahdollisuuksia, puuston laatua, kaukokartoitusta, puumateriaalitiedettä, kauppatieteitä, tutkimusta, hankevaikuttamista ja kansainvälisyyttä. Jokaiselle on plakkariin kertynyt myös sen verran työkokemusta, että valinta palkansaajan ja yrittäjyyden välillä oli peräti helppo tehdä.

– Halu vaikuttaa, mahdollisuus toteuttaa asioita ajattelemallaan tavalla, vapaus, listaa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Lähteenmäki syitä valita yrittäjyys.

Silvadronesissa strategiasta ja markkinoinnista vastaa Elisa Ylimäki. Hän yhdisti jo opinnoissaan kemian ja kauppatieteet.

– Ajatus yrittäjyydestä kulki siellä taustalla jo pitkään. Ja kun pojat halusivat tehdä omaa, valita yrittäjyyden, siinä se sitten oli, Ylimäki summaa.

Kylläpä kehtuuttaa!

Hellepäivä kesällä 2020. Tomi Karjalainen – metsänomistaja itsekin – pohdiskeli ystävysten bistrolounaalla metsäpalstansa boorin puutetta. Pahimmillaan boorin puutos tyrehdyttää metsän kasvun. Puista tulee runkovikaisia, monilatvaisia ja pensastuneita, paleltumillekin arkoja.

– Boorin puute metsälle on vähän sama kuin raudan puute ihmiselle. Hemoglobiini laskee, olo on väsynyt, ei jaksa. Silloin on rautakuuri paikallaan, tulee virkeyttä ja elinvoimaa. Saman tempun metsälle tekee boori, Ylimäki havainnollistaa.

Ruiskutella siis pitäisi, huolehtia yhtä lailla tulevaisuuden tukkisaannosta kuin metsän virkistysarvoista, kasvien ja eläinten hyvinvoinnistakin. Mutta ajatus metsässä tarpomisesta reppuruisku selässä ei innostanut Tomi Karjalaista pätkän vertaa.  Silloin yksi porukasta heitti ilmoille ajatuksen ruiskudroonista.

– Keitettiin kahvit kotosalla ja googlattiin, että löytyykö sellaisia droonilaitteita. Löytyi. Eikä siinä pitkään mennyt, kun ryhdyimme luonnostelemaan liiketoimintasuunnitelmaa, Ylimäki muistelee.

Yrittäjät ottivat yhteyttä Business Joensuun yritysvalmentaja Kari Pulkkiseen. Liiketoimintasuunnitelman hiomista jatkettiin Business Joensuun yrityskiihdyttämön asiakkaana.

– Yrityskiihdyttämö on kehittänyt ajattelua ja avartanut näkökulmia. On saatu hyviä ajatuksia siihen, miten liiketoimintaa viedään eteenpäin startista kasvuun. Konkretiaa ovat myös rahoitusneuvot; oman pääoman lisäksi olemme hyödyntäneet Ely-rahoitusta.

Tavallisille metsänomistajille

Boorin puutteesta kärsiviä metsiköitä on varsinkin keskisen ja itäisen Suomen pellonmetsityskohteilla, vanhoilla kaskimailla ja entisillä laidunalueilla.

– Boorilannoituksessa metsään ei lisätä mitään ylimääräistä, vaan nimenomaan palautetaan se, mikä luontoon kuuluu. Hivenaine voi puuttua, koska ihminen on aikanaan maita muokannut., Veli-Matti Lähteenmäki selventää.

Silvadronesin palvelu on rakennettu tuiki tavallisille metsänomistajille. Ruskudroonin käyttäminen varsinkin pienempien ja muodoltaan hankalampien palstojen ruiskutuksissa on näppärää. Metsänomistajan vinkkelistä plussaa on sekin, että valtio tukee metsänhoidollisia toimenpiteitä Kemera-tuella.

– Metsänomistajakunta monipuolistuu, kaupungistuu, nuorentuu, tilakoot pienenevät perinnönjakojen myötä. Jos hoitotyöt aiemmin olivat metsänomistajan harrastus, uusi omistajasukupolvi antaakin työt ammattilaisten hoidettaviksi, Silvadronesin tutkimus- ja turvallisuusvastaava Ville Karjalainen tietää.

Yrittäjät pitävät ensiarvoisen tärkeänä sitä, että vuoropuhelu metsänomistajien kanssa on mutkatonta. Silvadronesin asiakas rohkenee kysyä, metsänhoidolliset asiat eivät hautaudu ammattislangin alle.

Droonin optimoitu lentoreitti, tutkapohjainen lentokorkeuden säätö ja alaspäin suuntautuva ilmavirta takaavat laadukkaan ja tasaisen tuloksen. Oman lisänsä metsänomistajien kanssa käytävään vuoropuheluun tuo se, että ruiskudroonin kaikista työvaiheista jää jälki. Metsänomistaja on myös aina tervetullut maastoon seuraamaan operaatiota.

– Reitit, lentokorkeus, lannoitteiden kulutus. Kaikesta tästä pystymme informoimaan metsänomistajaa hyvinkin tarkasti. Avoimuudella rakennetaan luottamusta, muistuttaa yhtiön droonioperaattori ja teknologiavastaava Tomi Karjalainen. Hänen vastuullaan on lentojen suunnittelu ja ohjelmointi.

Terveydeksi!

Silvadronesin kohdalla oivalluksen yritysideasta sysäsi liikkeelle oma kokemus, hankalalta ja hitaalta tuntunut reppuruisku. Arkikokemusta ryydittää yrittäjien vahva koulutuksen ja osaamisen kombinaatio ja myös halu uudistaa perinteistä metsäalaa.

– Onhan tämä kelpo innovaatio suomalaiseen metsänhoitoon sitten moottorisahan ja moton keksimisen, nelikko myhäilee oivallustaan lähestyä ratkaisua lintuperspektiivistä.

Kaupallisessa käytössä isokokoinen ruiskudrooni on Suomen oloissa täysin uniikki, sitä se oli myös Traficomille ja vakuutusyhtiölle. Laitteen valmistajan oli Suomessa vaadittavaa sertifikaattia varten todennettava sekin, mitä droonille tapahtuu sen elinkaaren loppupäässä.

– Drooniasiaa on Suomessa tulkittu vähän eri tavalla kuin Euroopassa, missä drooneja on voinut käyttää jo aiemmin. Esimerkiksi Espanjassa ruiskudrooneja on käytetty koronapandemian aikana desinfiointiaineiden levittämiseen, Veli-Matti Lähteenmäki kertoo.

Nyt hyväksyntä Suomen ensimmäiselle ruiskudroonilaitteistolle on plakkarissa.

– Ja kun ilmassa lennetään, on hallittava ilmailulainsäädännön vaatimukset ja kaikki ilmailuun liittyvä tarkka protokolla, Ylimäki kertoo.

Iloisimmat hymynkareet yrittäjien kasvoille nostattaa tieto siitä, että juuri he oivalsivat olennaisimman: boori on metsän terveyslannoite, ei kasvinsuojeluaine. Siksi veteen sekoitetun boorin ruiskuttaminen droonilla on mahdollista. Eikä vain mahdollista, vaan myös järkevää, kustannustehokasta ja turvallista.

Onhan tämä kelpo innovaatio suomalaiseen metsänhoitoon sitten moottorisahan ja moton keksimisen

 

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä Ässä Oy
Kuva: Jarno Artika