VTT:n tuoreen selvityksen mukaan digitaalisuuteen pitkäjänteisesti investoineet suomalaiset valmistavan teollisuuden pk-yritykset menestyvät muita paremmin myös taloudellisilla mittareilla. Etenkin Pohjois-Karjalassa sijaitsevat yritykset osoittivat selvityksessä poikkeuksellista edelläkävijyyttä digitaalisten menetelmien käyttöönotossa sekä järjestelmäosaamisessa.

VTT tutki joulu–maaliskuun välisenä aikana Suomen valmistavan teollisuuden pk-yritysten digitalisaatiotasoa sekä resilienssiä eli muutoskyvykkyyttä. Tutkimus toteutettiin osana Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää lisärahoitusta, jonka tavoitteena on edistää valmistavan teollisuuden digitalisaatiota ja yritysten kilpailukykyä koronapandemian jälkeisessä toimintaympäristössä.

– Yksi kiinnostavimmista löydöksistämme oli se, että ne pk-yritykset, jotka ovat vuosien varrella investoineet systemaattisesti digitaalisten menetelmien käyttöönottoon, menestyvät parhaiten myös taloudellisesti. Isoin korrelaatio yrityksen taloudelliseen menestykseen näyttäisi olevan tuotteen ja valmistusprosessin digitalisaatiolla sekä tuotantohenkilöiden digiosaamisella, kuvailee tutkimuksen toteutuksesta vastannut VTT:n kehityspäällikkö Jyrki Poikkimäki.

Tutkimuksessa mukana olleet valmistavan teollisuuden yritykset edustavat pk- ja midcap-yrityksistä Suomen parhaimmistoa. Yritykset poimittiin VTT:n valtakunnallisen Asiamiesverkoston toimesta tarkkojen kriteerien (mm. kasvu, kansainvälistyminen) mukaisesti.

Kaksi kolmannesta (70 %) DigiSiirto-matriisilla analysoiduista yrityksistä (n=40) sijoittui matriisin kahdelle alimmalle tasolle (yleinen tai kehittynyt taso). Näillä tasoilla pääosa yritysten toiminnoista on manuaalisia, tuotannossa saattaa olla CNC-ohjattuja koneita, automaattikäyttöjä ja robottisoluja. Runsas viidennes (22 %) yrityksistä sijoittui jo edistyneemmälle integroidulle tasolle. Tällöin yrityksessä pystytään esimerkiksi yhdistämään eri lähteistä tulevaa dataa sekä optimoimaan toimintoja analysoidun datan avulla.

Tutkimuksen kärjen muodostivat ne reilut 8 % yrityksistä, jotka sijoittuivat matriisissa kaikkein edistyneimmille tasoille (edelläkävijä tai tulevaisuuden mahdollisuus). Näissä tapauksissa yritykset ohjaavat tuotantoaan reaaliaikaisesti jopa verkon yli mobiilisti ja hyödyntävät ohjelmistorobotiikkaa.

– Digisiirtoanalyysimme perusteella voidaan sanoa, että suomalaisilla pk-yrityksillä on perusjärjestelmät hyvin hallussa, mutta varsinainen digiloikka on suurimmalta osalta vielä tekemättä, toteaa Poikkimäki.

Kärkikolmannes vie alaa eteenpäin

Kaikki VTT:n analyysissa mukana olleet kahdeksan Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa valmistavan teollisuuden muovi- ja metallialan pk-yritystä sijoittuivat edistyksellisimpään kärkikolmannekseen DigiSiirto-matriisin mittaristolla.

– Pohjois-Karjalan näkökulmasta alueella on poikkeuksellisen paljon yrityksiä, jotka hyödyntävät digitaalisuutta erittäin pitkälle viedyssä järjestelmäosaamisessa. Voidaankin sanoa, että suomalainen teollisuus menestyy juuri tämän tyyppisten yritysten ansiosta, painottaa Poikkimäki.

Poikkimäen mukaan yhtä yksittäistä selittäjää tälle ei löytynyt. Yksi selitys voisi liittyä siihen, että kyseisissä organisaatioissa on omaa vahvaa osaamista, jolla on pystytty viemään järjestelmiä digiaikaan.

Digisiirtoanalyysissa yksi parhaiten pärjänneistä yrityksistä on joensuulainen CNC-Machining Oy, joka on erikoistunut kone- ja metallituoteteollisuuden tuotteiden osakokonaisuuksien ja komponenttien tuottamiseen.

– On pitkän kehitystyön tulos, että yrityksemme digitalisaatioaste on nykyisellä mallillaan. Tavoitteenamme on aina ollut mahdollisimman aukoton ja joustava automatisoitu valmistus, mikä edellyttää sujuvaa digitaalista tiedonsiirtoa työnjohdolta tuotannon työpisteisiin. Kehitämme jatkuvasti tiedon kulun menetelmiämme, CNC-Machiningin toimitusjohtaja Petri Holopainen kertoo.

Suomalaisen teollisuusosaamisen globaali edistäminen on kirjattu myös yrityksen missioon, ja tulevaisuuden kasvua on vahvasti suunniteltu Suomen rajojen ulkopuolelle. Holopainen pitää tärkeänä, että lähialueella toimii myös muita yrityksiä, jotka ovat panostaneet digiosaamisen kehittämiseen.

Holopainen toivoo perinteisen metalliteollisuuteen liitetyn mielikuvan päivittämistä nuorison ja tulevaisuuden työntekijöiden suuntaan.

– Musta ja nokinen mielikuva telakalta, jossa kipinät sinkoilevat on mielestäni vanhentunut. Meidän yrityksessämme työtä tehdään modernissa työympäristössä yhdessä automatisoitujen koneiden kanssa. Jokaiselta työntekijältämme edellytetään vahvaa digitaalista osaamista ja pärjäämistä tietokoneiden kanssa, Holopainen painottaa.

VTT:n tutkimuksessa yhdistyy kaksi neljästä kärkitoimialasta, joiden kasvuun ja kansainvälistymiseen Joensuun seudulla erityisesti panostetaan: ICT ja digitalous sekä muovi- ja metalliteollisuus. Kansainvälisesti toimivilla yrityksillä on seudulla vahva alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien verkosto.

– Olemme Business Joensuussa erittäin ylpeitä seudun yritysten osaamisesta ja menestyksestä tutkimuksessa. On hienoa nähdä, miten pitkäjänteinen kehitystyö näkyy nyt konkreettisina tuloksina yritysten kilpailukyvyssä. Näillä yrityksillä on hyvät mahdollisuudet saada uusia asiakkaita ja päästä enenevässä määrin mukaan globaaleihin toimitusverkostoihin, mikä avaa uusia ovia kasvuun ja menestykseen, yritysasiantuntija Veikko Tahvanainen Business Joensuusta iloitsee.

VTT:n ja sen alueellisen Asiamiesverkoston toteuttama tutkimus tehtiin joulukuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana ja siihen osallistui yli 80 valmistavan teollisuuden pk- ja midcap-yritystä eri puolilta Suomea. Digitaalisuusastetta mittaava DigiSiirto-matriisi tehtiin yhteensä 40 yritykselle.

Digisiirtoanalyysi liittyy Teollisuuden kilpailukyky -ohjelman toteutukseen. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Lisätietoja:

Veikko Tahvanainen, yritysasiantuntija, Business Joensuu, veikko.tahvanainen@businessjoensuu.fi, +358 50 408 8696

Jyrki Poikkimäki, kehityspäällikkö, VTT, jyrki.poikkimaki@vtt.fi, +358 40 566 0292

Petri Holopainen, toimitusjohtaja, Joensuun CNC-Machining Oy, petri.holopainen@cnc-machining.fi, +358 10 315 1800