Onni löytyy täältä – mainostaa Joensuun taidemuseo ONNI, joka sijaitsee keskellä kiireistä kaupunkia.

Joku voi olla kiinnostunut siitä, kuinka antiikin kulttuureissa tai Kiinassa dynastioiden aikana on tavoiteltu onnea. Toinen taas voi ihmetellä sitä, kuinka renessanssin aikaisessa maalauksessa esiintyvällä Pyhällä Katariinalla oli onni matkassa. On myös paljon niitä, jotka tulevat taidemuseoon katsomaan taidemaalari Albert Edelfeltin mielihyvän ja aistinautintojen täyttämää elämänvaihetta Pariisitar-maalauksen edessä.

Onnen tavoittelua

50 vuotta vanha Joensuun taidemuseo tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden Suomessa nauttia eri aikakausien ja kulttuurien taideannista. Matkan voi aloittaa vaikka antiikin huoneesta ja pysähtyä pienten Dionysos ja Demeter jumalveistosten eteen. Muinaiset kreikkalaiset käyttivät niitä kotialttareillaan tuomaan onnea niin maanviljelykseen kuin perheenlisäykseen.

Joensuun taidemuseon ehdottomiin suosikkeihin kuuluu Albert Edelfeltin 1800-luvun loppupuolella maalaama Virginie

Dynastioiden aikaisessa Kiinassa onnea tuovaksi esineeksi muodostui puolestaan lemmikkiä muistuttava värikäs Fo-leijona. Jalustalla istuvan leijonan yhteydessä on yleensä kuvattu onnea tuovia esineitä: sivellin, mustetanko, mustelevy ja paperia. Oikealla saattaa olla pionin kukka ja mänty ja takana pahoja henkiä torjuva Taiji-symboli. Urosleijona on usein kuvattu pallo käpälän alla. Edellisen lisäksi perinteisessä kiinalaisessa taiteessa on erityisasema kolmella, onnen, vaurauden ja pitkän iän jumaluudella Fu, Lu ja Shou. Onnellisuuden käsite liittyi vankasti perillisten saamiseen, erityisesti poikiin. Lapsionneen pyrittiinkin vaikuttamaan usean eri jumaluuden kautta. Onnellisuuden jumala esiintyy yleensä silkkipukuun puettuna lapsi sylissään. Hyvän onnen tavoittelu näkyy aiheena taiteessa ja käsitöissä.

Onnea matkassa

Kappelimaisessa Madonna-huoneessa voi hartaassa ympäristössä ihastella katolisen kirkon madonna-aiheiden runsautta. Tila hehkuu lämpöä ja poikkeuksellista koristeellisuutta pohjolan arkaaisuuden keskellä.

Sivuseinällä on osa kolmiosaisesta maalauskokonaisuudesta, jonka vastakappale on Budapestin kansallismuseossa. Maalauksen Pyhä Katariina oli legendan mukaan oppinut ja kaunis aleksandrialainen neito, joka uskalsi arvostella keisaria epäjumalien palvonnasta. Kun Katariina kieltäytyi menemästä naimisiin keisarin kanssa ja kieltämään omaa uskoaan, hänet yritettiin surmata maalauksessa kuvatulla piikkipyörällä. Tällä kertaa Katariinalla oli onnea, sillä pyörä pirstoutui kappaleiksi ja Katariina säilyi hengissä. Lopulta hänet kutenkin mestattiin miekalla. Kerrotaan, että veren sijasta hänen suonistaan pulppusi maitoa, ja että enkelit kantoivat hänen ruumiinsa Siinain vuorille.

Madonna-huoneessa huomio kiinnittyy myös suurikokoiseen Bernardo Daddin maalaukseen Madonna ja lapsi. Taidehistorioitsija ja keräilijä Onni Okkonen osti sen vuonna 1955 firenzeläiseltä taidekauppiaalta. Teos oli alkuun Ateneumin taidemuseossa, mutta siirtyi myöhemmin Joensuuhun. Vuosikymmeniä kestäneiden tutkimusten jälkeen maalaus varmistui Daddin tuotantoon kuuluvaksi ja harvinaisuudeksi Pohjoismaissa. Muutakin poikkeuksellista tuli Onni Okkosen kokoelmassa Joensuuhun kuten dynastioiden aikaista kiinalaista taidetta sekä antiikin kreikkalaista ja roomalaista esineistöä, niinpä museo nimettiin keräilijän mukaan Onniksi.

Aistinautintoja

Joensuun taidemuseon ehdottomiin suosikkeihin kuuluu Albert Edelfeltin 1800-luvun loppupuolella maalaama Virginie. Edelfeltillä tiedetään olleen kiihkeä rakkaussuhde tähän pariisilaismalliin. Edelfelt viihtyi Pariisin huvielämässä, mielihyvän ja aistinautintojen keskellä. Pikku pariisittaria kuvaavia teoksia syntyi uran alkupuolella runsaasti, ja ne olivat myös ostavan yleisön suosiossa. Joensuun Virginie-maalaus antaa käsityksen myös ajan muista muotivirtauksista kuten sisustuksessa suosituista itämaisista elementeistä.

Ulla Pennanen, intendentti, Joensuun taidemuseo