Stabiilia tilaa on mahdoton saavuttaa; kaiken läpileikkaavaa muutosta on mahdotonta väistää. Alamäki vaanii, ellei tekeminen ole nousujohteista, sanoo Kuljetusliike J. Tarvainen Oy:n toimitusjohtaja Jani Tarvainen. On hakeuduttava oman kuplansa ulkopuolelle, avarrettava näkökenttää.

Kaukolantiellä Joensuun Reijolassa Tarvaisen hulppeassa tukikohdassa on syyskuisena aamupäivänä hiljaista. Autot ja miehet ovat liikkeellä. Markkina-aluetta on Itä-Suomi, asiakaskuntaa vahvasti yhdistävä tekijä on rakentaminen. Rakentamisen sateenvarjon alle mahtuukin sitten montaa yksityisistä ihmisistä rakennustarvikeliikkeisiin ja rakennusyhtiöihin, uudisrakentamisesta korjaamiseen, kokonaisten rakennusten nostoista ja siirroista jätteiden kierrätyslogistiikkaan.

– Tontti on se sama, jossa isoisäni Kauko Tarvainen aloitti yritystoiminnan vuonna 1948. Hän oli automiehenä armeijassa. Sotien jälkeen osti armeijan ylijäämävarastosta yhden kuorma-auton, Jani Tarvainen avaa historiaa.

Markkinan uusjako

Jani Tarvaisen isä Jouko Tarvainen jatkoi firman luotsaamista vuonna 1969. Busineksen selkäranka oli metsäteollisuuden hakekuljetuksissa. 1970-luvun lopulla yhtiö aloitti ulkomaan kuljetukset. Veneitä ja kappaletavaraa kuskattiin sittemmin lähinnä Ruotsiin ja Tanskaan. Vuonna 2001 Tarvaisen autoista seitsemän sukkuloi ulkomaan liikenteessä.

– Tilanne muuttui EU:n laajenemisen myötä. Kisa koveni, kun itäisestä Euroopasta tuli kilpailua, eikä aina ihan tervettäkään. Taksataso painui niin alas, ettei suomalaisella kustannustasolla ollut enää jakoa kisassa. Ryhdyimme supistamaan ulkomaanliikennettä auto kerrallaan. 2000-luvun alussa ryhdyimme aktiivisesti hakemaan vaihtoehtoja ja uutta suuntaa liiketoiminnalle, Jani Tarvainen kertaa.

Loikka uuteen

Vuonna 2006 Jani Tarvainen oli palaamassa ajoreissulta Tanskasta. Hän pysähtyi Vantaalla morjestamassa korjaamotuttavaa. Korjaamon pihalle oli vaihtokoneena päätynyt nosturiauto. Tuttava houkutteli – ”osta Jani tästä hyvä ja halpa nosturiauto”. Renkaita potkittiin, asiaa puntaroitiin. Kuormausnosturia Tarvainen ei ollut eläissään operoinut.

– Kotimatkalla soitin velipoika Juha-Pekalle, joka hänkin oli osakkaana yhtiössä. Että jos tuon nosturikortin katsoisi. Kaupat tehtiin, ja seuraavan syksyn ajan opeteltiin velipojan kanssa nosturiauton käyttö.

Tarvaiset tarjosivat nosturiautopalvelua paikallisiin rakennusliikkeisiin. Jälkikäteen selvää oli, että juuri tuossa kohdassa kyti nostoliiketoiminnan momentum.

– Vuonna 2007 pantiin Karjalaiseen ilmoitus, että tarjotaan kuljetus- ja nostopalvelua. Siitä päivästä eteenpäin ei ole työtöntä päivää ollut.

Kuljetus- ja nostopalvelujen kysyntä ampaisi kasvuun. Vuonna 2008 Tarvaisen kalustossa oli jo kolme nosturiautoa. Samaisena vuonna yhtiö päätti luopua kokonaan ulkomaan liikenteestä.

Nostotoiminnan käynnistyminen sysäsi liikkeelle muutoksia. Isän kommandiittiyhtiö jäi taustalle kalustonhallintayhtiöksi, ja veljekset Jani ja Juha-Pekka perustivat oman osakeyhtiön.

Tiedolla ja osaamisella

– Muistan yläasteelta opinto-ohjaajan tunnit. Vaikka mitä ammatinvalintatestejä tehtiinkään, kohdallani lopputulos oli aina sama – kuljetustekniikan insinööri.

Veto alalle ja yrittäjyyteen oli kiistaton. Niinpä mies lähti ensin kuljetustekniikan insinöörikoulutukseen jatkaen siitä ammattikorkeakoulun logistiikkainsinöörikoulutukseen. Paperit Jyväskylästä olivat plakkarissa vuonna 1997.

Yhteinen yrittäjäpolku velipojan kanssa jatkui aina vuoteen 2018 saakka. Tuolloin Juha-Pekka Tarvainen keskittyi kiinteistöliiketoimintaan.

Vetovastuu oli siirtynyt kokonaan Jani Tarvaiselle, joka oli ottanut tavakseen ottaa vauhtia myös sieltä kuuluisalta epämukavuusalueelta. Yksi riskipitoinen ja vaativa kehittämisliike oli kahdeksan vuotta sitten toteutettu digiloikka.

– Vuoden 2014 lopussa otimme käyttöön sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän.

Toiminnanohjausjärjestelmän myötä käyttöön otettiin ajoneuvopaikannukset. Ajojärjestäjien ja kuljettajien välinen kommunikaatio siirrettiin älypuhelimiin. Työaikakirjaukset tehdään sähköisesti.

– Digitaalisuus toi huomattavasti lisää tasoja kommunikointiin. Kaikesta jää lokimerkintä toiminnanohjausjärjestelmään. Vuonna 2018 järjestelmään integroitiin taloushallinto. Seuraava kehitysaskel tulee olemaan asiakasrajapintojen luominen. Jo nyt asiakkaat kysyvät meiltä, voiko meiltä tilata vaihtolavan apilla.

Digiharppaus teetti paljon työtä ja sisälsi myös riskejä – ja aiheutti aluksi myös vastarintaa.

– Yhteistyökumppanien valinnoissa teimme oikeita ratkaisuja. Työmäärä oli valtava, mutta lopputulos kannatti. Jos olisimme yhä vanhassa ruutupaperi ja kynä – järjestelmässä, emme pystyisi käsittelemään tällaisia kuljetusmääriä kuin nyt. Digitalisaatio on vahvalla tavalla ollut mahdollistamassa kasvuamme.

Eväitä alitajuntaan

Tammikuussa 2020 Jani Tarvainen lähti mukaan Business Joensuun GROW-kasvuvalmennukseen.

– Jälleen irtiotto omasta kuplasta, siirtymä epämukavuusalueelle. Ja hyvä irtiotto olikin – vertaistukea parhaimmillaan.

Tarvainen nimeää valmennuksen parhaaksi anniksi mukana olleen yrittäjäverkoston.

– Nopeasti havaitsi, että yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta kaikki yritykset painivat lopulta samankaltaisten asioiden kanssa. Oli hämmästyttävää, miten avoimesti siellä voitiin keskustella asioista – luottamuksen ilmapiiri syntyi nopeasti.

Kasvuvalmennuksen jättämä jälki oli Tarvaisen tapauksessa valmennuksen kestoa syvempi. Yhteinen aika yhdistävien teemojen ympärillä ruokki ajattelua, asiat lähtivät alitajunnassa kypsymään.

– Kyse on itsevarmuudesta ja uskosta omaan toimintaan. Pitää nähdä, miten juna kulkee ja miten muutokset voivat kulkuun vaikuttaa. Onko pohja kestävä, millaisia riskejä voi ottaa? Pohdittavaa on paljon.

Uudelle levelille!

Kuljetus- ja nostopalveluala on vahvasti pääomavaltaista. Alan yrityksen taseessa on helposti kiinni firman vuosiliikevaihtoa vastaava raha. Orgaaninen kasvu on mahdollista, mutta hidasta.

– Silkkaa rahtiliikennettä voi ajaa lähes kuka tahansa. Nostotoiminta on eri asia, muistuttaa Jani Tarvainen, joka on valinnut yritykselleen erikoistumisen tien.

Kesällä vuonna 2022 yhtiö viimeisteli merkittävän liiketoimintakaupan. Tarvainen osti joensuulaisen Kuljetusliike Jorma Määttä Oy:n.

– Ostimme motivoituneen ja ammattitaitoisen henkilöstön, lisää markkinaosuutta, kahdeksan uutta ajoneuvoa ja yli sata vaihtolavaa, Jani Tarvainen listaa.

Yhdistymisen jälkeen Tarvaisella työskentelee 20 alan ammattilaista. Kalustossa on 15 kuorma-autoa. Autoista 11 on varustettu kuormausnosturilla ja seitsemän vaihtolavalaitteilla. Vaihtolavoja on yhteensä yli 150. Liiketoimintakauppaa edeltävällä tilikaudella Tarvaisen liikevaihto olin noin 1,2 miljoonaa euroa. Liiketoimintakaupan jälkeen ensimmäisen täyden tilikauden tavoite on päästä 2,5 miljoonaan euroon.

”Kyse on itsevarmuudesta ja uskosta omaan toimintaan”

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä Ässä Oy
Kuva: Jarno Artika