Teknologiayritysten krooniseen koodarivajeeseen on löytymässä vahva lääke – naiset! Mimmit koodaa -ohjelma kannustaa Milja Köpsin johdolla naisia koodaamaan, kehittämään ohjelmistoja ja suunnittelemaan käyttöliittymiä. Ohjelma starttasi Helsingistä, saavutuksia on tähän mennessä kuvattu kaivatuksi ravisteluksi ja muutosvoimaksi. Pohjoiskarjalaisittain loistava uutinen on se, että Mimmit koodaa nyt myös Pohjois-Karjalassa.

Teknologia-alan vaikuttaja, kansainvälisesti työstään palkittu ICT-alan tasa-arvon edistäjä, TEMin Tekoäly 4.0 -ohjausryhmän jäsen, Tivin rankkaaman ICT-vaikuttajien kärkilistan vakionimi. Kaikkea tätä on Milja Köpsi.

– Olin 14-vuotias, kun kotiin tuli tietokone. Ilmoittauduin mukaan yläasteen atk-kurssille. Opettaja ehdotti, että tyttö kun olen, voisin sittenkin antaa paikkani jollekin pojalle ja mennä konekirjoituksen ryhmään.

Aikuisen naisen tarina sukupuoliroolittuneesta ajattelusta ei ole yksittäistapaus; ICT- ja ohjelmistoalalla naisille on tähän mennessä jäänyt lähinnä mopen osa. Nyt Milja Köpsin johtama Ohjelmisto- ja e-business ry:n alla toimiva Mimmit koodaa -ohjelma on kääntämässä ajattelun suunnan. Motiivi on kirkas: Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa jättää naisia teknologia-alojen ulkopuolelle.

Realiteettien tunnustamista

Ohjelmisto- ja e-business ry:llä on yli 600 ohjelmistovetoisa jäsenyritystä. Yhdistyksen tavoite on konkreettinen – edistää jäsenyritysten menestymisen mahdollisuuksia kansainvälisesti kovenevassa kilpailussa.

– Kyllä – myös joensuulaiset yritykset ovat keskellä kansainvälistä kilpailua. Kilpailussa tarvitaan yhä lisää osaajia. Kansainvälisten osaajien tuominen Suomeen voi olla haastavaa, kun samaan aikaan tarjolla on berliinit, thaimaat ja isot korporaatiot, Köpsi taustoittaa. Peruutuspeiliin katsoessaan hän tunnistaa ammottavan sudenkuopan, johon Suomessa humpsahdettiin:

– Rakensimme oman kuplamme, aiheutimme itse osaajapulamme ja suolsimme teknologiajargonia. Oli iso virhe, että alan ”osaajasta” rakennettiin stereotyyppistä mielikuvaa matemaattisesta nerosta, jonka piti pärjätäkseen olla ylen kiinnostunut tekniikasta. Tulimme sulkeneeksi paljon ihmisiä kuplan ulkopuolelle

Räjähtävä suosio

Valtakunnallisesti osaajapula-termi löi Köpsin mukaan läpi reilut viisi vuotta sitten. Sittemmin digitalisaatio on edennyt kaikilla toimialoilla kulovalkean tavoin.

– Ohjelmistokehitys, digitalisaatio, koodaus – ei ole enää firmaa, jota softa ei tavalla tai toisella pyörittäisi. Joko sitä on firmalla itsellään tai palvelu ostetaan ulkopuolelta.

Köpsi ja Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha tarttuivat puhelimeen. Kaksikko soitti kahdeksalle ohjelmistoalan yritykselle kertoen ideastaan käynnistää matalan kynnyksen workshoppeja naisille.

– Rasmus on sittemmin monesti kertonut tarinaa … odotimme varovaisesti noin sataa naista mukaan. Toisinhan siinä kävi; ensimmäisenä vuonna yhteen workshoppiin oli 800 naisen jono! Ymmärrettiin, että juuri tällä matalan kynnyksen mallilla meidän kannattaa tätä duunia tehdä.

Mimmit koodaa -ohjelma starttasi reilut kolme vuotta sitten Helsingistä. Köpsi ynnää workshopien, fyysisten kohtaamisten ja virtuaalitapahtumien osanottajamääriä ja pääsee ketterästi hyvinkin 7 000 naisen lukuun.

– Naisilla on asiaan valtava kiinnostus! Ja taustalla näillä naisilla on vaikka mitä osaamisalueita ja työuria. Ja kaikki tämä sen jälkeen, kun on ymmärretty, että itse teknologian voi oppia kuka tahansa mutta arvokasta on se kaikki muu toimialakokemus.

Milja Köpsi nostaa yhdeksi esimerkiksi joensuulaisen Fastroi Oy:n.

– Firma tekee ohjelmistotyötä vanhustenhoidon ympärille. On valtava etu, jos softan suunnittelijalla on kokemusta hoiva-alasta, asiakaskäyntien kirjaamistarpeista. Ollaan jo syvällä siinä kaivatussa asiakastarpeen ymmärtämisessä.

Suoraa puhetta ja konkretiaa

Mimmit koodaa -ohjelmaa ei ole markkinoitu isolla rahalla. Sitäkin hanakammin tieto on levinnyt ihmisten välisissä verkostoissa ja sosiaalisen median kanavissa. Köpsille koko homman punaisena lankana on puhua asioista suoraan, ilman teknistä jargonia, konkreettisesti.

– Mimmit koodaa -ohjelma ei ole koulutuspalvelu, sen sijaan monet toimintaan osallistuneista ovat sittemmin hakeutuneet alan koulutuksiin.

Osasta naisia tulee koodareita. Osa löytää uuden uran teknologia-alalta jollakin toisella positiolla. Valtavan iso merkitys on jo sillä, että osallistumisen kautta ihmiset saavat ymmärryksen siitä, mistä ohjelmistokehityksessä on kyse.

”On ollut hienoa nähdä, miten sihteeristä tai tekstiilimyyjästä on sittemmin tullut koodari”

– Mimmit koodaa voi olla ensi kosketus ohjelmistokehityksen maailmaan. Workshopiin osallistuva huomaa, ettei tätä koodaushommaa peniksellä tehdäkään. On ollut hienoa nähdä, miten sihteeristä tai tekstiilimyyjästä on sittemmin tullut koodari.

Pohjois-Karjala pilottina

Joensuuhun Milja Köpsi muutti pari vuotta sitten. Softa oli siinäkin isossa roolissa – joensuulainen elämän rakkaus löytyi Tinderistä. Se on vuonna 2012 julkaistu paikkatietoja hyödyntävä nettideittailun mobiilisovellus, jolla on aktiivisia käyttäjiä kymmeniä miljoonia ympäri maailmaa.

– Menestys, koska ihmisillä on valtava tarve saada rakkautta, läheisyyttä ja seksiä. Hyvä esimerkki siitä, ettei softan aina tarvitse olla mikään palvelunhallinnan tai tuotannonohjauksen järjestelmän kaltainen tuote. Softa voi auttaa rakkauden tarvitsijaa, lähisuhdeväkivallan uhria tai vaikka kuukautisongelmista kärsivää.

Köpsi tuntee Helsingin seudun ohjelmistoyritykset tarpeineen kuin omat taskunsa. Yhteiskunnallisen vaikuttajan verkostojen avulla monet ovet avautuvat. Viesti naisista alaa nostavana osaajien ryhmänä on pääkaupunkiseudulla uponnut otolliseen maaperään.

Pohjois-Karjalaan Mimmit koodaa -ohjelma levittäytyy ESR-hankerahoituksen avulla. Maakunnallinen hanke starttasi maaliskuussa jatkuen aina 2023 kesään saakka.

– Haluamme olla mukana helpottamassa alueellista kohtaanto-ongelmaa ja kasvattamassa alueen vetovoimaa. Pohjois-Karjala on pilotti siinä mielessä, että etenemme nyt minulle entuudestaan tuntemattomalla alueella. Meillä on vielä pohjatyötä tehtävänä tutustuessamme alueen toimijoihin, yrityksiin, oppilaitoksiin ja myös pohjoiskarjalaisten naisten tahtotilaan.

Mimmit koodaa Pohjois-Karjalan tukikohta on Tiedepuisto – pohjoiskarjalainen ICT-keskittymä.

– Business Joensuu, Pohjois-Karjalan Kauppakamari ja Luotsi ovat meille tärkeitä kumppaneita. Kaikilta toimijoilta on kuultu varsin vahvasti sama viesti: maakunta kaipaa lisää ymmärrystä ohjelmistoalan tarjoamista mahdollisuuksista. Jos hankkeella saadaan tuloksia Pohjois-Karjalassa, malli voidaan monistaa valtakunnalliseksi.

Jo perehtymisvaiheessa Milja Köpsi on saanut tukea hankkeen tavoitteille myös mm. Abloy Oy:n suunnasta. Osaamista tarvitaan, kun lukitus ja kulunvalvonta sähköistyvät. Mukaan kytkeytyy yhä enemmän palvelua, dataa ja tiedon analysointia.

– Abloy ei ole mikään metallipaja, vaikka moni asian yhä niin mieltää. Abloy on teknologiayritys, jossa ohjelmistokehityksen ja digin ammattilaisia tarvitaan. Firma on hyvä esimerkki siitä, miten fiksua on lähteä kouluttamaan tekijöitä omasta henkilökunnasta, Milja Köpsi kehuu viitaten Abloyn kattavaan oman henkilöstön koulutukseen.

Lisätiedot: mimmitkoodaa.fi, milja@mimmitkoodaa.fi

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä Ässä Oy

Kuvat: Jarno Artika