Mitä yhteistä on joensuulaisella ja rupiliskolla? No – suomalaisittain kumpiakin on eniten Joensuussa. Rupiliskon tiedetään viettävän talvensa autuaassa horroksessa. Niinhän tekevät joensuulaisetkin, kotoilevat ja hyggeilevät yli kipakan talven. Joensuu pitää huolta omistaan – niin myös nimikkoeläimestään rupiliskosta.

Rupilisko, rupimanteri, Triturus cristatus kuuluu pyrstösammakoiden ja salamanterien heimoon. Onko lisko ruma, kaunis vai rumankaunis? Ainakin erään maanomistajan tyttären mielestä rupiliskoista innostunut isä on erityisen sympaattinen. Kukapa ei muistaisi Tove Janssonin Muumipappaa – viisasta, tunnollista, rakastavaa ja rohkeaa.

– Rupiliskon suojelussa maanomistajat ovat tärkein kohderyhmä. Koin onnistumisen tunteen, kun eräskin maanomistaja tunsi ylpeyttä siitä, että tämä harvinainen laji löytyy hänen mailtaan. Tyttärensä nimitti rupiliskoa vaalivaa isäänsä luontoa suojelevaksi Muumipapaksi, entinen rupiliskotutkija Ville Vuorio kertoo.

Väitöksen väärti

Maantiedettä ja biologiaa Joensuussa opiskelleen Vuorion lähempi kontakti rupiliskoon ajoittuu aikaan, jolloin hän veti rupilisko-hanketta Pohjois-Karjalan Ympäristökeskuksella.

– Harvinaisesta ja erittäin uhanalaisesta liskosta tiedettiin aivan liian vähän. Piti tutkia, miten metsätalous ja ilmastonmuutos vaikuttavat terävähampaisen lihansyöjän elämään.

Aihe vei tutkijan mennessään, ja vuonna 2016 Ville Vuorio väitteli tohtoriksi rupiliskon luonnonsuojelubiologiasta. Lopputulema oli, että rupilisko tarvitsee uusia lisääntymislampia ja että avohakkuita on syytä rajoittaa lisääntymislampien läheisyydessä.

Lisää lampia

Rupiliskoa esiintyy Turun saaristossa, Ahvenanmaalla ja eritoten Joensuussa. Kaupungissa on laskettu olevan eniten tunnettuja rupiliskolampia koko Suomessa. Missä lampia tarkalleen on, sitä Ville Vuorio ei suostu paljastamaan. Saavatpa olla liskot rauhassa, uteliaiden häiritsemättä.

Joensuu pitää huolta omistaan – niin myös nimikkoeläimestään rupiliskosta

Vuonna 2013 iloittiin! Rupiliskoille kaivettiin peräti 18 uutta lampea. Talkoohenki oli itäsuomalaisen iloista – toimessa olivat mukana muun muassa yksityiset maanomistajat, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, metsäyhtiö UPM, Joensuun Popmuusikot ja Joensuun kaupunki.

Liskomiehestä panimotohtoriksi

Rupiliskot kiittivät joensuulaisia vieraanvaraisuudesta ja levittäytyivät uusiin lampiin lisääntymään. Liskomies Vuorionkin matka jatkui tykkänään uudelle uralle, panimotohtoriksi. Vuonna 2014 Vuorio ja hänen yhtiökumppaninsa, ekotoksikologiasta tohtoriksi väitellyt Jani O. Honkanen perustivat pienpanimon. Panimo Honkavuoren oluet suunnitellaan taiteella ja pannaan tieteellä kotimaisista maltaista Jaamankankaan suodattamaan pohjaveteen. Viime vuonna moneen kertaa palkittua olutta myytiin yli 50 000 litraa. Myyntipaikat kattavat koko Suomen, vuoden 2018 maaliskuusta lähtien asiakkaita on palvellut myös panimon oma olutpuoti.