Metsiä huudetaan maailman pelastajaksi! Ratkaisuja etsitään ilmastomuutoksen taklaukseen, uusiutumattomien materiaalien ja fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi, tulevaisuuden materiaaleiksi, aavikoitumisen estäjäksi, terveydeksi, ravinnoksi ja mielen hyvinvoinniksi.

Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki. Meillä on alan kattavaa koulutusta, tutkimusta ja kansainvälisiä yhteyksiä. Joensuulla on maailman piikkipaikka tavaralajin metsäkoneiden kokoonpanossa. Metsäbiotalouteen liittyy monia muitakin toimialoja esimerkkinä Arbonaut Oy, joka on maailman johtavia metsien, luonnonvarojen ja maaston kartoituksen paikkatietoratkaisujen kehittäjiä. Iivari Mononen kehitti pylväistä maailmalla menestyvän insinöörituotteen. Metsä- ja maastopalojen ehkäisemiseksi suunnitellun Vallius Forestryn Cutlink-raivauslaitteen vientiponnistelut etenevät.

Mitä piikkipaikkaa tavoittelemme seuraavaksi? Ilmastonmuutos on megatrendi, johon meillä eittämättä on annettavaa ilmastoviisaan metsätalouden sateenvarjon alla. Tarve on osaamisesta, kokonaisuuden hallinnasta ja kyvystä nähdä globaalien haasteiden iso kuva.

Onko seuraava vientimenestys opiskelijoiden pakkopullana pitämä metsämaatiede? Juuri nyt metsämaatieteen osaamista tarvitaan, kun kysymys hiilivarastoista on kaikkien huulilla.

Entä sitten metsäinventointi? Suomalaiset ovat inventoineet metsiään jo 1920-luvulta lähtien. Tietoa on metsävaroista, puuston määrästä, kasvusta, terveydentilasta ja hiilivaroista. Tiedon avulla suomalaiset ovat onnistuneet hyödyntämään metsänsä niin, että metsäteollisuus on säilynyt talouden tukijalkana. Maailmalta vastaava tieto ja osaaminen puuttuu. Vain harva plantaasien keskellä toimiva metsäjättikään hallitsee asiaa.

Suomessa monet teknologisesti innovatiiviset yritykset ovat tyytyneet kotimarkkinaan. Syy löytyy usein myynnin ja markkinoinnin haasteista; pienellä yrityksellä ei ole rahkeita oman myynnin ja markkinoinnin rakentamiseen. Usein kilpailu ratkeaa jo takasuoralla, kun resurssit ja osaaminen loppuvat kesken jo prototyyppiä rakennettaessa. Haasteeseen myös Business Joensuulla on annettavaa.

Mikään asia ei ole kiveen hakattu. Ei sekään vankka uskomus, että sellutehdas ilman viereistä paperitehdasta on tuhoon tuomittu. Kävi päinvastoin – itsenäiset sellutehtaat tekevät nyt siivottoman hyvää tulosta, paperikoneita tarvitaan vähemmän. Enocell tuottaa liukosellua, josta kiinalaiset prosessoivat kangasta. Seuraava steppi voi olla se, että suomalaiset kehittävät myrkyttömän prosessin, jossa liukosellu jalostetaan langaksi ja kankaiksi Suomessa – oikein mielellään Uimaharjulla.

Maailma huutaa apua metsältä – ja meiltä. Matka markkinoille ei aina ole reissu keveimmästä päästä, mutta hyvällä porukalla perille voi päästä ketterästikin.

Timo Tahvanainen
Business Joensuun kehityspäällikkö