- Hyvät hoitopaikat ja koulut, lyhyet välimatkat ja turvallisuus. Näitä asioita osaat arvostaa vasta sitten, kun sinulla on perhe. On aivan mahtavaa, että lapsi voi täällä kulkea omalla fillarilla eikä vanhemman tarvitse olla koko ajan huolissaan, pohtii Ekaterina Miettinen.

Ekaterina Miettinen työskentelee Business Joensuu Oy:ssä kehityspäällikkönä. Hänen tehtävänään on auttaa alueen yrityksiä kansainvälistymään ja löytämään Joensuun seudulle muuttaneita ulkomaalaisia osaajia.

– Joensuussa on iso joukko ulkomaisia opiskelijoita, maahanmuuttajia, maailmalta tänne muuttaneita puolisoita ja ulkomailta palanneita. Nämä ihmiset voivat tuoda tärkeän osaamislisän ja kansainvälisyyttä alueen yrityksiin.

TalentHub Joensuun verkostossa eri alojen osaajia on jo toistasataa. Kansainvälisestä osaamisesta kiinnostuneita yrityksiä on mukana nyt parikymmentä. Mukaan halutaan lisää yrityksiä – ei vain suuria, vaan myös mikro- ja pk-yrityksiä.

– Kannustamme kaikin tavoin yrityksiä hyödyntämään tätä yhteistyön mahdollisuutta. On hyvä muistaa, että vaikkei ihmisellä vielä välttämättä ole suomen kielen taitoa, hänellä voi olla sellaista erityistä osaamista, jota yritys tarvitsee, Miettinen toteaa.

Tahtonainen

Petroskoissa syntynyt Ekaterina Miettinen muutti Suomeen 16 vuotta sitten. Petroskoin ja Suomussalmen lukioilla oli yhteinen hanke, joka mahdollisti lukio-opinnot Suomessa.

– Suomussalmi on pieni paikkakunta, jossa pärjäämisen ehdoton edellytys oli kielen oppiminen. Se oli pakko, joka sopi minulle oikein hyvin.

Lukion jälkeen vaihtoehtoiset opiskelupaikat olivat Joensuu ja Jyväskylä. Joensuu vei voiton, koska se oli lähempänä Venäjää. Miettinen opiskeli Joensuussa venäjän kieltä ja kulttuuria, sivuaineena markkinointia kera pedagogisten opintojen.

Harjoittelun kautta matka vei Karelia-ammattikorkeakouluun. Siellä Miettinen toimi ensin opettajana ja viimeksi hanketyössä. Hankkeet liittyivät muun muassa matkailuun, liiketalouteen, markkinointiin ja hyvin monessa tapauksessa myös Venäjään.

Business Joensuun palvelukseen hän siirtyi vuonna 2018. Samaisen vuoden lokakuussa Ekaterina Miettinen väitteli Joensuussa kauppatieteiden tohtoriksi matkailijoiden kuluttajakäyttäytymisestä.

– Integroituminen Suomeen vaatii sinnikkyyttä ja sisukkuutta. Vaan kun yhteiskuntaan pääsee sisälle, asiat täällä ovat todella hyvin. Ihmiset ovat auttavaisia ja ystävällisiä, sanoo Miettinen. Hän puhuu balanssista, joka voi löytyä lopulta jokaisesta itsestään.

– Kun tulija hyväksyy uuden kulttuurin ja toimintatavat ja samaan aikaan arvostaa myös synnyinmaansa kulttuuria, syntyy tasapaino ja hyvä elämä. Erilaisuus on rikkautta ja ilon aihe! Joensuussa eläessäni en ole koskaan kohdannut maahanmuuttajana mitään negatiivista.

Perheellisen luksusta

Työn vastapainona Ekaterina Miettinen kiirehtii usein rakkaan harrastuksensa pariin. Se on tanssi Joensuun Salsa del Este -yhdistyksessä. Harrastusmahdollisuuksia Joensuussa riittää yltäkyllin. Erikseen hän mainitsee Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMonin.

Itsensä Ekaterina Miettinen tuntee sekä venäläiseksi että suomalaiseksi.

– Minulle suomalaisen kulttuurin asema on erityisen vahva, olenhan elänyt Suomessa nuoruuden tärkeät vuodet. En sulje pois mahdollisuutta, että joskus muuttaisin täältä. Juuri nyt kuitenkin ajattelen, että minusta ja osaamisestani on paljon enemmän hyötyä täällä kuin muualla.

Miettisen sisko asuu Moskovassa. Pietarista hän pitää kovasti – ja ylipäätään matkustamisesta.

– Niin se vain on, että aina tykkään palata Joensuuhun! Moni sanoo, että Joensuu on sopivan kokoinen kaupunki. Täältä löytyy kaikki olennainen ja tiedät, keneen ottaa tarvittaessa yhteyttä.

Päivähoito, koulu, turvallisuus ja ketterät välimatkat ovat Joensuussa arjen luksusta

Miettisen perheeseen kuuluu puoliso ja 11-vuotias poika. Kahden maan kansalaisen mielestä Joensuuta kannattaisi markkinoida tulijoille perhe-elämän näkökulmasta paljon nykyistä enemmän. Päivähoito, koulu, turvallisuus ja ketterät välimatkat ovat Joensuussa arjen luksusta.

– Lapsi käy koulua Kanervalan koulussa, opetus painottuu joka vuosi enemmän englannin kielelle. Kun nyt nelosluokkalaistani katson, niin huomaan, että kansainvälinen oppimisympäristö alkaa jo tuottaa hedelmää!

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä-Ässä