Business Joensuu on tämän vuoden aikana rekrytoinut kaksi uutta osaajaa maakunnanulkopuolelta, Hanna Källarssonin ja Stephanie Sinclair-Lappin. Toisella heistä on sukujuuret Kiteellä - mutta kummalla? Onko Hanna vienyt biolääketieteen keksinnön maailmalle – vai sittenkin Stephanie? Entä kumpi on ollut tekemisissä Nordean kansainvälisten yritysasiakkaiden kanssa, ja kumpi on Googlen mukaan folk-laulaja? Mikä sai Hannan ja Stephanien tulemaan Joensuuhun ja Business Joensuuhun?

Sinulla on jännä sukunimi. Kertoisitko taustastasi ja sen, miten sait nimesi?

Hanna: Sukunimeni tulee mieheni puolelta, nimen juuret johtavat Ruotsiin. Mieheni on kuitenkin syntynyt ja kasvanut Tampereella, mikä on pääteltävissä hänen murteestakin. Itse olen lähtöisin Kiteeltä, opiskellut Lappeenrannassa ja asunut pääkaupunkiseudulla 12 vuotta. Muutimme perheen kanssa tänne Joensuuhun vuosi sitten.

Stephanie: Sukunimeni Sinclair-Lappi on yhdistelmä isäni sukunimeä Amerikasta, johon otin nimenpidennyksen löydettyäni mukavan joensuulaisen miehen. Sinclair on alkujaan vanhaa skottisukua ja sinne suunnille on kyllä veri vetänyt, viimeiset neljä vuotta perheemme on asunut Brittein saarilla. Alun perin olen Espoosta ja tänne Joensuuhun saavuimme heinäkuussa, kun liityin Business Joensuun yritysvalmentajien jaloon joukkoon.

Mikä Joensuussa veti puoleensa?

Hanna: Halusimme mahdollistaa lapsillemme samanlaisen kasvuympäristön kuin missä olemme itse saaneet kasvaa. Perheellämme on mökki Kiteellä, jossa olemme viettäneet kesäisin paljon aikaa. Näin olemme päässeet nauttimaan Pohjois-Karjalan parhaista puolista, joita mielestämme on yhteisöllisyys, turvallisuus, aitous sekä luonto. Mielenkiintoiset työmahdollisuudet ja harrastukset ovat tärkeä osa elämää ja koimme, että Joensuussa nämä kaikki olisi mahdollista yhdistää. Olin jo vähän unohtanut, kuinka avoimia ja helposti lähestyttäviä ihmiset ovatkaan täällä ja olemme tosiaan saaneet sydämellisen vastaanoton. On ollut myös yllättävää, kuinka paljon osaamista täältä löytyy ja kuinka paljon asioita pyritään kehittämään.

Stephanie: Olen viettänyt mieheni suvun ansiosta Joensuussa kesät jo kymmenen vuotta, joten tänne oli helppo muuttaa perheen kanssa asumaan. Minuun on aina vedonnut Joensuussa ihmisten välitön ja aito meininki, tietynlainen epämuodollisuus. Täällä saa olla oma itsensä ja se sopii minulle. On loistava tehdä töitä ihan omana itsenä ilman minkäänlaista roolia. Siitä saa energiaa, eikä kulu loppuun. Ja täällä on siilejä, tuhisevat iltaisin pihamaalla.

Hanna Källarsson

Millaisia ammatillisia jälkiä olet jättänyt?

Hanna: Olen saanut työskennellä Nordeassa monenlaisissa tehtävissä niin yritysasiakkaiden parissa kuin pankin sisäisissäkin tehtävissä. Olen työskennellyt johdon tukena raportoinnin ja budjetoinnin tehtävissä sekä asiantuntijana eri pankkien yhteisissä lainajärjestelyissä. Olen hoitanut myös omien yritysasiakkaideni pankkisuhteeseen kuuluvia asioita, yritysten rahoitusta suurimmaksi osin. Lisäksi olen toiminut pankissa esimiestehtävissä kansainvälisten yritysasiakkaiden hoitoon erikoistuneessa yksikössä.

Stephanie: Länsi-Uudellamaalla autoin parisataa yritystä alkuun. Toimin Nummelassa Uusyrityskeskuksen yritysneuvojana kymmenen vuotta sitten. Siitä lähti vimma lähteä yrittäjäksi ja lähdin isäni ja koulukaverini kanssa viemään biolääketieteen alan keksintöä maailmalle. Kehitimme Narcan-nenäsumutteen, jolla pelastetaan ihminen huumeiden tai kipulääkkeiden aiheuttamalta yliannostukselta. Tämä Opiant Pharmaceuticals löytyy nykyään Yhdysvaltojen Nasdaq-pörssilistalta. Tuli sellainenkin ajatus mieleen, että voisikohan näitä nenäsumutteita alkaa valmistaa täällä Joensuussa – on kuulemma alan osaamista näillä seuduin. Viimeiset neljä vuotta olen toiminut tuottajana ja bisnesenkelinä, varsinkin suomalaisille kulttuuri- ja media-alan yrityksille.

Mitä sinusta ei vielä tiedetä?

Hanna: Rahoitusasioiden ja numeroiden lisäksi olen hyvin kiinnostunut ihmisistä, ihmisten viihtymisestä ja kehittymisestä työssä. Tästä syystä olen tehnyt myös henkilöstöjohtamisen opintoja. Muuttuvassa ja vaativassa työelämässä haluaisin pystyä vaikuttamaan osaltani siihen, että töihin on mahdollisimman hyvä tulla ja työ mahdollista tehdä hyvin. Sen lisäksi, että yritys hyötyy siitä, se tuo ihmiselle merkityksen ja onnistumisen tunteen, joka auttaa jaksamaan arjessa. Vapaa-ajan ongelmia ei juurikaan ole näin pienten lasten äitinä. Viihdyn sukset jalassa niin tasaisella kuin (ala)mäessä, pesiskatsomossa tai rikkalapio kädessä takapihalla.

Stephanie: Huomasin, että ainakin Googlen mukaan olen folk-laulaja! Olen vasta kaksi laulua kirjoittanut ja tehtaillut studiosta maailmalle. Kohta on kolmas laulu ilmoilla, joten mahdollisesti kuuluisuuttakin tällä saralla tulee lisää, tällä hetkellä kun some-kanavallani on vasta yksi seuraaja. ”World’s worst Youtube channel”, kuten poikani asian ilmaisi.

Stephanie Sinclair-Lappi

Mitä teet seuraavaksi?

Hanna: Olen mukana kehittämässä Digi.Grow- palvelua, jonka avulla pystymme auttamaan yrityksiä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Kasvaakseen ja pysyäkseen kilpailussa mukana, yrityksen tulisi miettiä omalta osaltaan digitalisaation mahdollisuuksia. Yrittäjän voi olla kuitenkin vaikeaa löytää sopivia digitaalisia työkaluja eikä ole edes aikaa perehtyä olemassa oleviin mahdollisuuksiin. Olemme juuri tässä apuna. Kun yrittäjä on halukas panostamaan hieman aikaansa, voi palvelumme avulla saada paljon selvyyttä ja konkretiaa asioihin. Yritykselle laaditaan hyvin käytännönläheinen kehittämissuunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan työpajoissamme. Tuomme myös yritysten kanssa yhteen sopivat asiantuntijat. Kehittäminen ja investoinnit vaativat myös rahallista panostusta ja eri tuki- ja rahoituslähteiden viidakko voi tuntua hankalalta. Autamme asiakasta muodostamaan eri rahoituslähteistä sopivan kokonaisuuden, jotta investoinnit saadaan vietyä eteenpäin.

Stephanie: Mistä kaikkialta saadaan vielä enemmän uusia bisnesideoita ja huikeita menestystarinoita, siihen olen miettimässä selkeämpiä palveluita. SPARK -yhteisö Tiedepuistolla UEF:n, Karelian ja Riverian kanssa on yksi loistava yhteistyön muoto. Tulossa on myös kansainvälinen kiihdyttämö, joka tarjoaa palveluita varsinkin metsään liittyville tulevaisuuden yrityksille. Tällä tulevaisuuden yrityksellä tarkoitan sellaisia metsäteollisuuteen liittyviä keksintöjä, joilla tehdään asiat paremmin ihmiskunnan hyvinvointia ajatellen.

Millaisia terveisiä lähettäisit tutuillesi aikaisemmille kotipaikkakunnillesi?

Hanna: Tiedän, että moni muu miettii myös paluumuuttoa. Työt ovat tietenkin keskeinen tekijä, kannattaa toimia rohkeasti mikäli vain tilaisuus tulee! Täältä saimme ihanan talon, lapset saavat juosta omalla ja naapureiden pihoilla, päiväkoti on tuttavallinen ja turvallinen, työmatka tosi lyhyt, harrastukset lähellä ja edullisia, naapurit juttelevat… Moni onkin käynyt jo visiitillä luonamme ja todennut yllättyneenä, että täällähän on kaikkea. Ja jos jotain ei ole, niin täältä pääsee kyllä liikkumaan.

Stephanie: Kauppiskavereille Helsinkiin lähettäisin sellaisia terveisiä, että tänne kannattaa tulla töihin ja asumaan, varsinkin jos kesäpaikka löytyy jo Pohjois-Karjalasta. Kodiksi löytyi kaunis talo, johon ei olisi ollut pääkaupunkiseudulla varaa ja töihin pääsee kymmenessä minuutissa. Esikoisella on 12 hengen koululuokka, jossa ehditään kuulostella mitä poika tarvitsee. Meillä on vartin matka Liperiin mökille uimaan ja grillaamaan vaikka syysiltana. Työhommat on todella monipuolisia ja mielenkiintoisia ja niitä tehdään hymyssä suin. Ja luonto on täällä lähellä, tällä hetkellä katselen kimaltelevaa Pyhäselän ulappaa ja huikean korkeita honkia.