Yhteenliittymä pohjustaa konkreettisia investointimahdollisuuksia kaivospaikkakunnille - myös Outokumpuun. Euroopan komission antama mandaatti on hyvä uutinen myös yhdeksän eurooppalaisen kaivosmaan REMIX-ryhmälle, joka kokoontui Joensuussa 11.-14. maaliskuuta.

Business Joensuun rooli eurooppalaisessa kaivannaisalueiden yhteistyöverkostossa vahvistuu entisestään, kun Euroopan komissio hyväksyi Joensuun ehdotuksen Pohjois-Karjalan, Lapin ja Kainuun sekä Ruotsin, Kreikan ja Espanjan alueellisesta yhteistyöstä. Komission hyväksyntä on vahva mandaatti toimenpiteille, jotka tähtäävät kaivannaisalan investointeihin. Pohjoiskarjalaisittain kokonaisuuden merkitys konkretisoituu selkeästi juuri nyt, kun FinnCobalt Oy:n tavoitteena on tuottaa Outokummun entisen kuparikaivoksen alueen malmiosta koboltti- ja nikkelikemikaaleja sähköautoteollisuudelle.

Mikä on REMIX?

Euroopan pk-yritysten kilpailukyvyn rapautuminen muuhun maailman verrattuna on ollut iso huoli Euroopan Unionissa. Tästä syystä teollisuuden nykyaikaistamiseen luotiin tavoitteellinen ohjelma, johon myös kaivannaisteollisuus vahvasti liittyy. Kaivannaisalaa varten luodun hankkeen nimi on REMIX – Smart and Green Mining Regions of EU.

Kaksivaiheisessa REMIXissä Suomesta mukana ovat Pohjois-Karjala ja Lappi. Muut eurooppalaiset kaivannaisalueet ovat Espanjasta, Portugalista, Britanniasta, Saksasta, Tsekistä, Kreikasta, Itävallasta ja Puolasta.

– REMIXin työskentelymuotona on tiedon ja kokemuksen jakaminen, huolten ja mahdollisuuksien läpikäynti vertaisarvioinnin keinoin. Euroopan kaivosteollisuuden alueille on omia erityispiirteitään, mutta paljon myös yhdistäviä haasteita ratkottaviksi. Yhdistäviä teemoja ovat muun muassa ympäristökysymykset, työttömyys, väestön ikääntyminen ja kapeikot kansainvälisessä verkostoitumisessa, Business Joensuu kehityspäällikkö Ilkka Nykänen taustoittaa.

Kohti investointeja

Vuoden 2017 alussa käynnistynyt REMIX-yhteistyö on kaksivaiheinen. Kakkosvaihe käynnistyy ensi heinäkuussa, jonka jälkeen yhteistyö yritysrajapinnassa tiivistyy.
Konkretiaan ja investointeihin tähtää myös Business Joensuun luoma ja Euroopan komission hyväksymä yhteistyökonsortio, johon REMIX-alueista kuuluvat Pohjois-Karjalan ja Lapin sekä Kreikan Sterea Elladan ja Espanjan Kastilian ja Leónin lisäksi Kainuu ja Ruotsin Västerbotten. Ryhmää organisoi Business Joensuu. Ilkka Nykäsen parina kokonaisuudessa työskentelee EU-komission projekteihin, rahoitukseen ja aluekehityksen erikoistunut kehityspäällikkö Jukka Hyvönen.

– Toiminta tähtää konkreettisiin investointeihin sekä hankkeiden kautta että myös suoraan yritystoimintaan. Nyt kun komissio on hyväksynyt ehdotuksemme toimintatavasta, meille avautuu EU-tasolla moni uusi ovi ja suora puhelinlinja, Hyvönen konkretisoi painottaen sitä, että arjessa yrityskentän ääni on tärkeä saada kuuluville.
Rahoituskanavien mahdollistumisen lisäksi Hyvönen ja Nykänen korostavat vahvistuvien verkostojen ja Euroopan komissiolta saatavan asiantuntijayhteistyön merkitystä.

OECD tukena globaalissa kysymyksessä

REMIX-hankkeessa kantavana ajatuksena on perehtyä eurooppalaisten kaivosalueiden tilanteisiin ja ottaa oppia hyvistä käytänteistä. Kivi- ja kaivannaisalalla parikymmentä vuotta toiminut Ilkka Nykänen ehdotti case-esimerkiksi Outokumpua.

– Outokumpu Mining Camp on markkinointinimi sille työlle, jota Outokummun alueella ollaan tekemässä. Kaivosteollisuus on kärkenä, mutta kyse on myös laajemmista toimenpiteistä ja investoinneista, joilla aluetaloutta voitaisiin kehittää.

Euroopan kartalla Outokumpu onkin oivallinen esimerkki kaivosteollisuuden paikkakunnasta, jonne on vuosikymmenten aikana kerääntynyt uskomaton määrä osaamista ja kaivannaisalasta virinnyttä teollisuutta ja sittemmin myös matkailua.

– Tein ehdotuksen talousjärjestö OECD:n mukaan saamisesta yhteistyöhön. Sekä OECD että Outokummun poliitikot, virkamiehet ja yritysjohtajat oivalsivat yhteistyön hyödyt. Ensimmäinen OECD-tapaaminen järjestettiin Outokummussa joulukuussa 2018. Vastaavaa oppimisprojektia ei ole ennen tehty Suomessa eikä muuallakaan maailmassa, Business Joensuun Nykänen kertoo.

Kobolttia Outokummusta

Vanha kaivos sekä Mökkivaaran, Keretin ja Vuonoksen kaivokset toimivat Outokummussa 79 vuoden ajan. Kaikkiaan kaivokset tuottivat 40 miljoonaa tonnia kuparimalmia ja -rikastetta. Parhaimmillaan kaivos työllisti yli 1 700 työntekijää, useampi perhekunta ahkeroi maan uumenissa neljän sukupolven ajan. Kaivostoiminta loppui vuonna 1989.

– Kun kaivos suljettiin, kaupungin piti pystyä rakentamaan elämää eteenpäin. Vaikeuksia on ollut, mutta olemme kyenneet perustamaan teollisuuskylän ja haalimaan seudulle uusia yrityksiä. Haasteet ja ongelmat ovat yhteisiä kaikille paikkakunnille, joissa kaivostoiminta suljetaan, Outotecin entinen toimitusjohtaja, Outokummun kaupunginhallituksen jäsen ja elinvoima- ja omistajaohjausjaoston puheenjohtaja Ilkka Hiltunen kertoo. Hän arvioi, että Outokummulla on eurooppalaisessa yhteistyössä sekä annettavaa että saatavaa. Hiltunen nostaa esille muun muassa GTK:n Outokummun koetehtaan ja laboratoriot, joiden huippuosaamisella on maailmalla kysyntää.

Ilkka Hiltusen mukaan Outokummun kobolttivaroista on tiedetty jo 1970-luvulta lähtien. Vuosien varrella kairauksia ja koetunneleitakin ehdittiin tehdä, mutta aikeet raukesivat koboltin maailmanmarkkinahinnan romahdukseen.

Aika ja teknologinen kehitys on muuttanut suunnitelmia. Tulevaisuus on sähköautojen ja niiden akkuihin tarvitaan kobolttia. Hiltunen arvioi, että nykyisillä koboltin hinnoilla Outokummun koboltti tullaan kaivamaan ylös. Tällä hetkellä koboltin suurin tuottajamaa maailmassa on Kongo. Iso osa Kongon kaivostoiminnasta perustuu paikalliseen käsityöhön ja lapsityövoiman käyttöön.

Lisätiedot:
Business Joensuu
Ilkka Nykänen
kehityspäällikkö
+358 50 518 5736
ilkka.nykanen@businessjoensuu.fi