Tammikuun 2020 lopulla kiinalaisturisti oli koronan vuoksi eristyksissä Lapin keskussairaalassa. Noin puolitoista kuukautta myöhemmin Suomessa otettiin käyttöön poikkeuslaki. Siitä alkoi todellinen poikkeustila myös pohjoiskarjalaisissa yrityksissä.

Shokkivaihe – voiko tämä olla totta?

– Ihan alussa ajattelin, että on meillä näistä kokemusta. Olivathan jo takana 1990-luvun alun lama ja vuoden 2008 finanssikriisi. Nopeasti selvisi, että nyt käsillä on jotakin aivan muuta. Yritysten kehitysorganisaation valmentava ote piti nopeasti kääntää kriisityöksi. Oli ryhdyttävä selvittämään tilanteen vakavuutta, Business Joensuun palvelujohtaja Tuomo Roivas kertoo.

Etätyö, etäkoulu, epäusko, Uudenmaan eristys. Samaan aikaan kun vessapaperit, säilykkeet ja kuivamuona hupenivat kauppojen hyllyiltä, Business Joensuussa koottiin kriisiä varten tehotiimi.

– Jo aiemmin käyttöönotetulle businesspäivystyksen numerolle tuli uutta tarvetta. Siitä tuli kriisipuhelin, johon vastasi tehotiimi. Tiimiin kerättiin kymmenkunta sellaista työntekijäämme, joilla oli kokemusta kriisityöstä. Homma juostiin kasaan kahdessa päivässä.

Kriisipuhelin soi kiivaimpina avioina lähes sata kertaa päivässä. Yrityksillä oli iso hätä.

Konkurssien pelkoa

Reaktiovaihe – mitä lopulta tapahtui?

Vuoden 2019 lopussa Pohjois-Karjalassa teollisia työpaikkoja oli yli 11 300 ja Joensuun seudulla 8 700. Pelkästään metalli- ja muoviteollisuudessa Joensuun seudulla työskenteli noin 5 300 henkilöä. Vuoteen 2020 miljardin vientitulot tuova teollisuus ponnisti noin 8 prosentin kasvuluvuin.

Alkuvuodesta koronan epidemia-alueeksi määriteltiin Manner-Kiina, Iran, Etelä-Korea, Italia, Itävallan Tirol ja Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltio. Uutiset aiheuttivat teollisuudelle pienoista huolta materiaalien ja komponenttien saatavuudesta.

Maailmalla talous reagoi, rahoitus- ja osakemarkkinoilla pörssikurssit heilahtelivat jo holtittomasti.

Palvelualoilla näkymä synkkeni synkkenemistään. Tosipaikan edessä oltiin myös Pohjois-Karjalassa, kun korona pani ravintoloiden ovet säppiin huhtikuun alussa. Matkailu- ja hotellialalla pelättiin konkursseja.

Länsikadulta yritysneuvontaa on tavanomaisina vuosina hakenut lähes 2 000 yritysasiakasta – sujuvasti kasvokkain. Vaikka korona lopetti kasvokkain asioinnin, asiakaspalvelu ei missään vaiheessa katkennut tai pysähtynyt.

Etäkohtaamisiin osallistui noin 1 300 ihmistä. Viestintäkanavina webinaarien rinnalla toimivat myös verkkosivut, somekanavat ja etäneuvotteluyhteydet.

Neuvonnan tarvetta

Käsittelyvaihe – miten tästä selvitään?

Kiivaimmassa vaiheessa noin puolet Business Joensuun henkilöstöstä oli valjastettu lähes kokonaan koronaan liittyvien asioiden hoitamiseen. Neuvottiin, neuvoteltiin, oltiin yrittäjien tukena rahoitukseen liittyvissä asioissa.

Yksi yleisimmistä keskustelunaiheista asiakasyritysten kanssa liittyi henkilöstöön. Lomautus, irtisanominen vai ei kumpaakaan – pohdinta oli monelle kivuliasta.

– Lähtökohtaisesti ihmisiä ei voi pitää palkkalistoilla, jos raha ei riitä palkkojen maksamiseen. Varmistaako oma toimeentulo ja irtisanoa väkeä? Entä sitten, kun bisnes lähtee taas nousuun – mistä sitten otetaan osaavat työntekijät? Tilanne oli monelle hyvin vaikea. Tehtiin todella paljon laskentaa ja arviointin usvaisessa tilanteessa, jossa valmiita vastauksia ei ollut kenelläkään.

Ymmärrystä kritiikille

Aivan keskeinen osa koronakriisin käsittelyvaihetta oli hallituksen koronatukivyyhdin avaaminen. Yksinyrittäjätuki, ELY-tuki 1–5 henkeä työllistäville firmoille, Business Finlandin kehitystuki suuremmille yrityksille, Valtionkonttorin kustannustuki, tuki ravitsemusliikkeille ELYn sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen kautta.

TEMin alaisuudessa toimivan Business Finlandin kehittämistuista nousi hetkellisesti kohu. Kassakriisissä olleita yrityksiä tuki ei helpottanut, sillä lain mukaan Business Finland saattoi jakaa tukea vain kehittämiseen. Närää aiheutti myös se, että tukien nähtiin menneen osin vääriin kohteisiin. Roivas ymmärtää kritiikkiä.

– Viranomaisviestintä ei ollut ihan johdonmukaista, säännötkin muuttuivat lennosta.

Business Joensuu kantoi erityistä huolta niistä monista yrityksistä, jotka eivät olleet koskaan hakeneet julkista rahaa tai asioineet sähköisissä kanavissa.

– Käytännössä näille yrityksille piti tehdä samalla tavalla kehittämissuunnitelma ja todella paljon niitä tehtiinkin. Kaikkiaan Business Finlandin ja ELYn tuista noin 15 prosenttia Pohjois-Karjalan euroista kulki meidän kauttamme.

Roivas avaa tukien hakuvaiheen arkitodellisuutta kertomalla senkin, että rahoittajat viestittivät kesken prosessiin, että hakemusten määrässä Pohjois-Karjala uhkasi jäädä muita jälkeen. Toiveena oli voimistaa viestintää.

– Siispä me markkinoimme tukia moninaisin keinoin Karjalaisen etusivulta lähtien. Markkinointi toi tulosta, ja pääsimme hyvin valtakunnalliseen keskiarvoon.

Ymmärrettävää raippaa tuli myös ravintola- ja kustannustuista, joissa kriteerit olivat Tuomo Roivaksen mukaan kovin monimutkaiset ja liikevaihtorajat korkeat. Tähän asiaan korjausta on luvassa, kunhan eduskunta saa käsiteltyä kustannustuen uuden kierroksen menettelyt.

”Hienoa venymistä Joensuulta”

Business Joensuulla oli roolia myös siinä, kun Joensuun kaupunki päätti jakaa työllisyysmäärärahoistaan miljoona euroa kuntalisää joensuulaisten työllistämiseen. Tuella mahdollistettiin 267 työsuhteen syntyminen. Niistä Roivaksen mukaan moni on solmittu toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

– Kuntalisä on yleisesti käytössä, mutta nyt Joensuu tuplasi sen. Niin ikään ehdoista pudotettiin pois sosiaaliset kriteerit. Lisäbonus yritysten kannalta oli sekin, että kuntalisä maksettiin yrityksille ennakkoon. Tämä oli erittäin hienoa venymistä Joensuulta. Hyvät asiat ovat usein tahdosta kiinni!

Onnistumisia

Uudelleensuuntautumisen vaihe – koronapandemiaa ei vielä ole selätetty. Tapahtunut alkaa kuitenkin konkretisoitua osaksi normaalia arkea.

Tuomo Roivaksen myönteisten asioiden listalta löytyy ilonaiheita. Kun hotelli- ja matkailualalla vielä keväällä uitiin syvissä vesissä, kesä todisti toista. Monella toimialan yrityksellä on takanaan kaikkien aikojen paras matkailukesä. Ruokakauppa on käynyt hyvin, ja kuljetuspalveluja on kehitetty entistäkin asiakaslähtöisemmiksi. Muiden suomalaisten tavoin pohjoiskarjalaiset ovat tuunanneet kotejaan ja ehostaneet pihojaan ja puutarhojaan. Iso ilon aihe on myös muoviteollisuus ja eritoten medical-ala. Työtä on tarjolla.

– Kokonaisuutena teollisuus on kysymysmerkki. Tähän saakka on pärjätty, mutta tilauskanta on sulanut eikä uusia tilauksia tule sisään entiseen tahtiin. Joensuun seudun poikkeuksellisen voimakas rakentaminen on tasaantunut, toki se oli odotettavissa jo ilman koronaakin.

Korona pani myös Pohjois-Karjalan yritykset kehittämään uutta. Palveluja on uudistettu, sähköistetty ja kustomoitu. Yksi koronakriisissä sisäistettyjä asioita on asiakaslähtöisyyden merkitys.

Roivaksen mukaan olennaista kriisin hoitamisessa on ollut nopea reagointi. Reagointinopeuden ja kehittämissatsausten myötä hän uskoo yritysten olevan nyt paremmassa kunnossa ja valmiina viriävään kasvuun.

 

Yksinyrittäjätukea yhteistyöllä

Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi sopivat, että yksiyksinyrittäjät voivat syyskuun lopulle saakka tehdä tukihakemuksensa keskitetysti Business Joensuun verkkosivuille luodussa tietoturvallisessa palvelussa. Varsinaisen tukipäätöksen ja maksun teki kunkin yksinyrittäjän kotikunta.

– Pienille kunnilla asian omatoiminen hoitaminen olisi ollut tekemätön paikka. Kyse on myös tasapuolisuudesta. Jos kaikki kunnat olisivat hoitaneet tuen itse, yritykset olisivat voineet olla hyvin eriarvoisessa asemassa, Business Joensuun palvelujohtaja Tuomo Roivas toteaa.

TEMin kriteereitä yksinyrittäjän tukeen odoteltiin kiivaasti jo ennen pääsiäistä. Päiviä ei ollut hukattavaksi, pääsiäisen pyhät Business Joensuun tiimi käytti sähköisen hakujärjestelmän rakentamiseen. Yksinyrittäjätuesta tehtiin kymmenen kunnan alueelta kaikkiaan 799 lausuntoa. Niistä myönteisiä oli 702 kappaletta. Järjestelmän kautta kulkivat myös KETI:n ja PIKES:in ja Lipertekin yhteensä 414 tukihakemusta. Tuen sähköisessä palvelussa ja ripeydessä Business Joensuu oli valtakunnallinen edelläkävijä.