Suomi on edistyksellinen erilaisten avointen kartoitusaineistojen tuottamisessa. Pohjois-Karjalassa metsätietoa jalostetaan jälleen uudelle tasolle, kun joensuulainen Arbonaut Oy kumppaneineen onnistui pilotissaan yhdistämään avoimesta datasta saatavan laserkeilausaineiston, tiestön geometriset mittaustiedot ja rakennetyypit, maalajitiedot sekä kantavuusluokat digitaaliseksi käyttöliittymäksi. Tiestön kunto on kriittisen tärkeä Suomen metsäsektorille ja taloudelle. Yhtä lailla elintärkeitä tiet ovat yksityisteiden varren asukkaille, kesämökkiläisille, maatalous- ja karjatilallisille ja luonnossa liikkujille. Tiestön ylläpito on kallista. Nyt toteutettu tienhoidon Master Plan -pilotti osoittaa, että tiestön kunnossapidon suunnittelun ja toteutuksen kustannustehokkuus voidaan tietoja digitalisoiden nostaa uudelle tasolle.

Suomessa on lähes 370 000 kilometrin verran yksityisteitä. Yhteiskunnan tuen innoittamana metsäautoteitä on rakennettu noin 130 000 kilometriä. Suomen tieverkko on tiheämpi kuin missään muussa metsätalousmaassa. Osaltaan kattava tieverkko alentaa teollisuuden puutavaran hankintakustannuksia. Pysyäkseen kunnossa tiet vaativat ylläpitoa.

  • Kehittämisprojektin ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli selvittää, saadaanko avointa dataa hyödyntäen rakennettua tekniikka, jolla voidaan tuottaa täsmätietoa metsätieverkon ylläpitoon. Nyt tiedämme, että tämä onnistuu – tien geometrisestä muodosta voidaan määrittää tien kunto, Arbonaut Oy:n teknologiajohtaja Vesa Leppänen kiteyttää.    

Leppänen konkretisoi tienhoidon digitalisaation mahdollisuuksia todeten, että älyllä on taipumus säästää hikeä.

  • Tiedon turvin korjaustoimet pystytään kohdentamaan sinne, missä niiden tarve ja saatava hyöty on suurin. Seuraavaksi pitää pohtia, mikä rahoitusmalli laajamittaisessa toteutuksessa olisi järkevin.  

Kustannustehokkuutta

Rahasta puhuminen yksityisteiden ja metsäteiden ylläpidon yhteydessä on Arbonautin Leppäsen ja myös Metsäkeskuksen Mika Nousiaisen mielestä enemmän kuin tervetullutta sekä rahoitusta myöntävien tahojen kuin myös tuen hakijoiden näkökulmasta. Nousiainen toimii Metsäkeskuksessa metsäteiden johtavana asiantuntijana.

  • Tieto teistä ja niiden kunnosta on osin hyvinkin hajallaan, joskus jopa vain yksittäisen ihmisen muistin varassa. Ei ihan tavatonta ole ollut sekään, että tiehankkeita aloitetaan tiettömien taipaleiden takana. Puun liikkumisen kannalta tärkeä metsäautotie voi olla mitä parhaimmassa kunnossa, mutta syksyinen kylätie jatkeena täyttä velliä. Nyt toteutettu kehittämisprojekti osoittaa, että yksityistieverkosta tarvitaan todellista tietoa ja että tiedon myötä myös tiestön rahoitukseen saadaan järkeä, Mika Nousiainen sanoo.

Suomen Tieyhdistys ry:n arvion mukaan pelkästään asuttujen yksityisteiden korjausvelka on 400–450 miljoonaa euroa. Kaikkien yksityisteiden ja niiden siltojen korjausvelka kohoaa yli miljardiin. Perinteiset menetelmät visuaalisine tarkastuksineen ja manuaalisine mittauksineen ovat työläitä, kalliita ja epätarkkoja.

  • Nyt kun tiestön tilanne päästään digitaalisesti kuvaamaan, rahoittavat tahot saavat tiestöstä luotettavan yleiskuvan. Sen perusteella esimerkiksi tiekunnat voivat harkita, mitä kunnostustöitä kannattaa lähteä viemään eteenpäin. Rahoittaja puolestaan pystyy priorisoimaan ne vaikuttavimmat kohteet, joille rahoitusta myönnetään, Nousiainen antaa esimerkin.

Hyötyjätahoja lukuisia

Pohjois-Karjalassa toteutettu digiprojekti on osa Karjalan tasavallan kanssa läpivietyä Access2Forest-projektia. Projektin toteutuksesta vastaa Business Joensuu Oy.

  • Digitaalisen metsätiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä on valtava uuden liiketoiminnan potentiaali. Jatkamme teeman työstämistä laajalla konsortiolla yritysten kanssa, mukaan lukien metsäteollisuus, tutkijat ja sovelluskehittäjät, kertoo Business Joensuun kehityspäällikkö Timo Tahvanainen

Tahvanainen rinnastaa tiestödatan valtion varoilla toteutettavaan metsäinventointiin.

  • Perustieto kerätään valtion varoilla. Kaupalliset toimijat muokkaavat avointa dataa muotoon, jota metsänomistajat ja ammattilaiset voivat hyödyntää hyvinkin erilaisina palveluina. On syytä huomioida, että vaikka metsäsektori on tärkeä tiedon hyötyjä, se ei ole suinkaan ainut. Yksityisteiden varrella asuu puoli miljoonaa suomalaista. Tiestön takana on karjatiloja, maataloutta, mökkiläisiä, metsän virkistyskäyttäjiä.

Vuodenvaihteessa päättyvän projektin toteutuksessa ovat olleet mukana Business Joensuu Oy, Arbonaut Oy, Metsäkeskus, Riveria, Lesnoe Bureau Partner LLC ja Forest Holding Company Karellesprom.  Projektin rahoittajia ovat Euroopan Unioni, Suomi ja Venäjä. Venäjän painopiste projektissa on ollut saada tietoa ja oppia metsäteiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Samalla on voitu testata digitaalisen suunnittelun mahdollisuuksia myös Venäjän oloissa.

 

Lisätiedot:

Business Joensuu Oy
Timo Tahvanainen
kehityspäällikkö
050 443 2950
timo.tahvanainen@businessjoensuu.fi

Arbonaut Oy
Vesa Leppänen
teknologiajohtaja
050 463 4479
vesa.leppanen@arbonaut.com

Metsäkeskus
Mika Nousiainen
metsäteiden johtava asiantuntija
050 372 6641
mika.nousiainen@metsakeskus.fi

 

 

 

 

 

 

Teemat: Metsäbiotalous