Teknologiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Joensuun seudulla

Jyrki Peltomaa

Teknologiateollisuuden suhdannenäkymät ovat parantuneet alkuvuodesta selkeästi. Kasvu on voimistunut ja tilauskannat ovat lisääntyneet. Kasvu perustuu nykytuotteiden hyvään kysyntään maailmalla ja myös uusiin asiakkuuksiin. Monissa teknologiateollisuuden yrityksissä on nyt täystyöllisyys.

Tilat alkavat muodostua ongelmaksi joko optimaalisen läpimenoajan, tuotannon joustavuuden tai tilanpuutteen takia. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat myös kasvun voimistuessa kärjistyneet. Jopa tarjouksiin vastaaminen edellyttää usein erityistä harkintaa, että riittävätkö tekijät kysyttyyn tarjouspyyntöön. Erityisesti työvälinevalmistajien eläköityminen alkaa kiihtyä lähivuosina. Miten varmistetaan osaavien ihmisten saatavuus ja toimialan pysyvyys alueella, kun koulutusmääriä on supistettu ja koulutusohjelmia lakkautettu? Myös yrityksillä on tärkeä rooli alan kiinnostavuuden nostamisessa. Imagon rakentaminen korostuu kilpailussa osaavista työntekijöistä. Erityistä huolta herättää metallialalle hakeutuvien opiskelijoiden alhainen määrä. Tälle asialle tarvittaisiin nyt kipeästi uusia toimenpiteitä ja ratkaisuja. Onko nuorilla vielä virheellinen kuva metalliteollisuuden työstä nykyään? Oikean kuva muodostuu, kun sitä tarkastelee yritysten modernien tuotantoteknologioiden hyödyntämisestä. Usein automaatio ja tietokoneavusteinen tuotanto ovat avainmenetelmiä yritysten kilpailukyvyssä. Millä eri toimenpiteiden joukolla voimme varmistaa yritysten kasvun edellyttämän osaajatarpeen saatavuuden?

Vienti- ja kansainvälistymissuunnitelmat ovat esillä yhä useammin. EK:n arvioiden mukaan Suomessa on nyt yli 20.000 vientiyritystä, mikä on n. 5000 enemmän kuin 2008. Sama kehitys näkyy myös Joensuun seudulla lisääntyvinä kansainvälistymisen tarpeina ja suunnitelmina. Alueen suuret yritykset ovat jo lähtökohtaisesti vientiyrityksiä ja toimivat globaaleilla markkinoilla. Venäjän sahateollisuudesta on tullut erittäin kilpailukykyinen ruplan alhaisen arvostuksen takia. Puun koko logistiikkaketjuun tarvittaviin koneisiin ja kuljetusvälineisiin investoidaan Venäjällä em. syystä yhä enemmän. Tämä on hyvä merkki alueen metsäsektorin konepajojen kannalta. Ruotsi markkina-alueena on tullut myös laajentumisen kohdealueeksi.

ICT-yritysten kasvunäkymät lyhyellä aikavälillä ovat edelleen hyvät. Suurella osalla alueen yrityksistä on vahvoja kasvuodotuksia ja henkilöstön määrän suhteen selkeitä kasvutavoitteita. Kasvun mahdollistajia ovat kansainvälistyminen ja digitalisaatio yhteiskunnan eri osa-alueilla ja myös yrityksissä. Kasvua rajoittaa kokeneiden ja osaavan henkilöstön saanti. Hyvä uutinen on, että Itä-Suomen ICT-koulutuspolku on muotoutumassa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammattikorkeakoulun sekä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa.

Digitalisaation edistämisessä ICT-alan merkitys muiden alojen kehittämisessä korostuu. Alueen ICT-yrityksillä on maakunnan muille teknologiateollisuuden toimijoille lisäarvoa tuottavia palveluja kasvun ja tuottavuuden kehittämisessä sekä sähköisten palvelujen lisäämisessä. Palvelut ovat mm. uusia käyttöliittymiä, tuottavuuden parantamiseen liittyviä ratkaisuja, digitaalisen markkinoinnin sekä sähköisen kaupan ratkaisuja. Toisaalta ICT-sektorin ja luovien alojen synergia alkaa myös tiivistyä. Toimialojen rajapinnoilla syntyy uutta. Monimediaiset ratkaisut, visuaalisuuden korostaminen brändien rakentamisessa, informaation ja palvelun muotoilun menetelmät, 3D-osaamisen kytkeminen ja tiedon analytiikka ovat tulleet keskiöön. Media-ala on noussut jo edellistä lamaa korkeammalle tasolle sillä poikkeuksella, että painettu media on muuttanut muotoaan sähköiseksi. Tämä on vallitseva trendi kaikkialla maailmassa ja näkyy myös selkeästi alakohtaisissa ostopäällikköindekseissä.

Jaa:

[ Kommentoi ]