Kärsivällisyys tuottaa tulosta

Harri Välimaki ja Timo Ruohio

Pelkästään Euroopassa käytetään vuosittain 100 miljardia muovipussia. EU haluaa direktiivin voimalla suitsia muovikassien käyttöä. Esimerkiksi Ranskassa on heinäkuusta lähtien kiellettyä käyttää ohuita ja kertakäyttöisiä muovikasseja. Tähän markkinoiden valtavaan mahdollisuuteen on kiilaamassa suomalainen Paptic Ltd. Yhtiö on kehittänyt muovia korvaavan materiaalin. Kyse on teknologiasta, jolla voidaan valmistaa ympäristöystävällisiä puutuotteita, joilla on muovin kaltaisia ominaisuuksia.  Suomalainen perheyritys Seppälä otti Paptic-kassit käyttöön – ensimmäisenä maailmassa.

Niin ikään suomalainen MetGen Oy on kehittänyt entsyymejä, jotka vähentävät paperin valmistuksessa tarvittavaa energiaa. Globaalit entsyymimarkkinat ovat huikea mahdollisuus! Molempia yrityksiä yhdistää innovatiivisuus ja osaaminen sekä vankka usko biotalouden toimialaan. Joensuun Tiedepuistolla oli kesäkuun puolivälissä ilo ja kunnia isännöidä pitchaustapahtumaa, jossa Paptic ja MetGen valikoituivat edustamaan Suomea EFIB Pitchfest 2016 -tapahtumaan Skotlantiin ensi lokakuussa. Glasgow`ssa sisukkaat suomalaisfirmat tavoittelevat minimissään miljoonan euron pääomasijoituksia.

Biotalous on yksi Suomen kärkihankkeista, tulevaisuuden kansainvälinen kasvuala.  Biotaloudessa yhdistyvät biopohjainen raaka-aine sekä huomattavan monet teknologiat, lopputuotteet ja palvelut. Alana biotalous on monitieteistä. Kuluttajaa ”bio” – ekologisuus ja kestävä kehitys – puhuttelee jo vahvasti. Sen sijaan enkeli- ja pääomasijoittajille biotalous kaikessa laajuudessaan kaipaa vielä perehdyttämistä. Jotta tietoisuus toimialasta ja sen mahdollisuuksista lisääntyy, tarvitaan Joensuun pitchaustapahtuman kaltaista näkyvyyttä ja pöhinää!

Joensuun pitchauskilpailun tuomariston puheenjohtajana toiminut professori Ainomaija Haarla työskentelee myös FIBANin (Finnish Business Angels Network) biotalousryhmän puheenjohtajana. Haarla on kuuluva yrittäjyyden ja biotalouden äänitorvi. Yksi hänen loistavista oivalluksistaan on kannustaa metsäteollisuuden äskettäin eläköityneitä insinöörejä biotalouden vauhdittajiksi. Kyse on valtavasta osaamispotentiaalista, alan tuntemuksesta ja pitkän uran antamasta perspektiivistä. Sellaista voimavaraa ei Haarlan mielestä todellakaan pidä päästää hukkaan. Haarla saa ajatukselleen myös Joensuusta täyden tuen!

Joensuu on ottanut napakan otteen biotalouden osaamisalueesta. Joensuun Tiedepuisto on saanut verkostoon loistavia yhteistyökumppaneita Team Finlandista, FIBANista ja lukuisista yrityskehitysorganisaatioista sekä oppilaitoksista. Yhteistyön ja verkostojen tärkeyttä ei voi kyllin korostaa.

Tiedepuiston yhtenä erityisenä vahvuutena on toimelias yrityshautomo. Hautomon yritysvalmentajilla on itsellään yrittäjätausta. Liikeideoiden prosessointi liiketoiminnaksi on tehokasta. Kravattien rullailun ja cocktail-keikistelyn sijaan hihat on kääritty ylös. Vain työtä tekemällä syntyy tuloksia – vaikkapa Suomen suurin Liikeideakilpailu.

Tiedepuistolla ja yrityshautomolla on toden totta hyvä draivi päällä. Asiakkaamme hakevat kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Meidän tehtävämme on rakentaa yhteistyön siltoja maailmalle. Yksi tällainen ”silta” ulottuu Scottish Enterpriseen. Se on Skotlannin keskeinen yrityskehittäjäyhtiö, jonka kanssa teimme yhteistyötä myös Joensuun myyntipuhekilpailuun liittyen. Yhteistyö tulee jatkumaan muodossa, ehkä toisessakin. Ei ole lainkaan mahdotonta, että biotaloussektoria sekä enkeli- ja pääomasijoittajia törmäytetään kansainväliseen maaliin Joensuussa. Moisen tapahtuman luomiseen skoteilta saisi varmasti loistavia neuvoja!

Saatettiinpa biotalouden yrityksiä, sijoittajia ja liiketoiminnan osaajia yhteen meillä tai maailmalla, viesti on sama. Biotalous on kansainvälinen kasvuala, onnistumisten mahdollisuus. Toimialalla myös suomalaiset voivat pärjätä loistavasti, olla maailman ensimmäisiä, häikäistä innovatiivisuudellaan. Sijoittajilta toimiala vaatii kärsivällisyyttä. Pikavoittoja ei ole jaossa, vaan kärsivällisen rahan pitää viipyä yrityksissä hyvinkin 5-10 vuotta.  Kärsivällisyys tuottaa lopulta tulosta.

Harri Välimäki ja Timo Ruohio

Kirjoittajat työskentelevät Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä. Kehitysjohtaja Harri Välimäki johtaa biotalouteen ja vihreään kasvuun liittyvää kehitystoimintaa. Kehityspäällikkö Timo Ruohio työskentelee yrityshautomossa liiketoiminnan kehittäjänä ja alkavien yritysten palveluissa.

Jaa:

[ Kommentoi ]